Käräjäoikeuden kiky-päätös voi poikia lisää kanteita palkattomista lisätyötunneista – EK ihmettelee päätöstä: Oikeutta olla tekemättä kiky-tunteja ei ole
Kilpailukykysopimukseen sisältyvästä palkattomasta työajan pidennyksestä voi tulla pian useita kanteita käräjäoikeuksiin.
Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus päätti maanantaina, että työntekijän työsopimukseen kirjattua viikoittaista työaikaa ei voinut pidentää kiky-sopimuksella, jos työsopimuksessa ei ole työajan kohdalla viitattu työehtosopimukseen.
Myös STT:n haastattelemat työoikeuden asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, ettei työehtosopimuksilla voi heikentää ehtoja, joista on sovittu työsopimuksessa eli suoraan työntekijän ja työnantajan välillä.
Tätä mieltä ovat Itä-Suomen yliopiston työoikeuden dosentti Jaana Paanetoja ja Turun yliopiston työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen.
– Vain ne työsopimuksen ehdot syrjäytyvät, jotka ovat heikompia kuin työehtosopimus. Eivät paremmat ehdot tietenkään syrjäydy, sanoi Paanetoja.
Tämä perustuu Paanetojan mukaan työehtosopimuslakiin. Hänen mukaansa työaikaa ei voi pidentää muuttamalla työehtosopimusta, jos työsopimuksessa on sovittu lyhyemmästä työajasta.
– Jos sinne [työsopimukseen] laitetaan, että työaika määräytyy työehtosopimuksen mukaan, niin silloin se voi pidentyä tai lyhentyä sen mukaan, mikä työehtosopimuksen työaikamääräys on.
Kanteet nostettava pikaisesti
Koskinen ei osaa arvioida, kuinka paljon Suomessa on sellaisia työsopimuksia, joissa ei ole työajan kohdalla mainintaa työehtosopimuksesta.
– Vastaavia kanteita voi tulla lisää. Ne on nostettava pian vanhentumisajan takia. Ne jätetään vain sitten odottamaan tämän yhden pilotin ratkeamista, hän sanoo.
Koskisen mukaan vanhentumisaika on työaikavaatimusten kohdalla kaksi vuotta sen vuoden päättymisestä, jolloin työaikasaatava on syntynyt. Kiky-sopimuksen työajan pidennys tuli useimmilla aloilla voimaan vuonna 2017.
Paanetoja uskoo, että Suomessa voi olla paljon sellaisia työntekijöitä, joiden työsopimuksessa on sovittu työajasta siten, että työaika ei määräydy työehtosopimuksen mukaan.
– Uskoisin, että se on aika yleistä. Valveutunut työntekijä varmasti sellaisen ehdon on osannut ottaa, Paanetoja sanoo.
– Tietenkään kukaan ei ole ennen kikyä voinut kuvitella, että tapahtuisi tällaisia pidennyksiä. Varmaankin tästä eteenpäin osataan olla vielä enemmän valveutuneita.
Koskinen arvelee, että asiaa ei välttämättä huomattu ajatella silloin, kun kiky-sopimusta tehtiin.
– Kaikki pitäisi aina ajatella siinä vaiheessa, kun sopimuksia tehdään. Varmaan tämä asia osataan tämän tapauksen perusteella tulevaisuudessa miettiä, oli mahdollinen hovioikeuden tuomio minkälainen vaan. Työnantajat varmaan omaksuvat käytännön, että työsopimuksiin otetaan aina tes-viittaus.
Työtuomioistuimen päätös ei vaikuta
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n lakiasiainjohtaja Markus Äimälä on ihmetellyt käräjäoikeuden ratkaisua Twitterissä. Hän sanoo työtuomioistuimen päätyneen tänä vuonna päinvastaiseen lopputulokseen.
– Vastakkaiset tulkinnat johtuvat siitä, että työtuomioistuin tulkitsee työehtosopimuslakia ja työehtosopimuksia ja yleinen tuomioistuin työsopimuslakia ja työsopimusta, kertoo Seppo Koskinen.
Maanantaina päätetyssä tapauksessa työntekijän kanne oli perustettu työsopimuslakiin, joten se ratkaistaan sen mukaan. Jos se olisi perustettu työehtosopimuslakiin, se olisi mennyt työtuomioistuimeen. Työsopimuslain tulkinta ei Koskisen mukaan kuulu työtuomioistuimelle.
Työtuomioistuin antoi kesäkuussa lausunnon, jonka mukaan työehtosopimuksen osapuolet voivat sopia keskenään niin sanotun edullisemmuussäännön poissulkemisesta työntekijälle vahingollisesti. Paanetojan mukaan työtuomioistuimen lausunto ei tarkoita, että olemassa oleviin työsopimuksiin voisi mennä puuttumaan heikentävästi.
– Työtuomioistuimen ratkaisu ei missään nimessä ole yleinen, ja se ei ratkaise tätä asiaa.
Aiemmin vastaava tapaus ratkaistiin työntekijän eduksi
Käräjillä nyt hävinnyt yritys pohtii vielä, valittaako se päätöksestä hovioikeuteen. Koskisen mukaan vastaavanlainen tilanne syntyi taannoin, kun kesätyöaika poistettiin. Hänen mukaansa kyse oli työajan pidentämisestä, koska kesällä tehtiin lyhyempää työpäivää.
– Siitä on hovioikeustasolle menneitä ratkaisuja, joissa katsottiin, että työntekijälle edullisempi ehto päti. Eli jos työsopimuksessa oli sovittuna kesäaika, eikä mainintaa työehtosopimuksesta, niin työehtosopimuksen kesäajan poistoa koskeva määräys ei voinut syrjäyttää sitä.
Kesätyöajasta ei menty korkeimpaan oikeuteen.
Eloranta: Tilanne tunnistettiin jo kikyä tehdessä
SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mukaan jo kilpailukykysopimusta tehdessä arvioitiin, että tällainen tilanne saattaa vielä tulla eteen.
– Toki jo silloin, kun kiky-sopimusta tehtiin, tunnistettiin tällainen tilanne ja nyt se on yhden henkilön osalta sitten testattu, Eloranta sanoo.
Hän ei osaa arvioida, kuinka paljon SAK:n liittojen jäsenten työsopimuksissa on sovittu työajasta niin, ettei siinä kohdassa ole viitattu työehtosopimukseen.
– Varmasti sellaisia työsopimuksia jonkun verran on, mutta en osaa yhtään sanoa lukumäärää. Varmaan ne työntekijät, joilla sellainen on, miettivät, mitä nyt pitäisi tehdä.
Myöskään EK:n Äimälä ei osaa sanoa, kuinka paljon tällaisia työsopimuksia on heidän työnantajaliittoihinsa kuuluvilla yrityksillä. Hän pitää kuitenkin todennäköisenä, että selvästi enemmän on sellaisia työsopimuksia, joissa on työajan osalta viitattu työehtosopimukseen.
– Me emme ole tästä mitään selvitystä tehneet senkään takia, koska näkemys on ollut ja on edelleen se, että kiky-sopimus ajaa työsopimuksen yli, jolloin sillä ei ole merkitystä, mitä työsopimuksessa lukee, Äimälä sanoo.
Sipilä: "Siellä selvittäköön"
Edellisen hallituksen pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi STT:lle, että kyseessä on työnantajien ja työntekijöiden välinen sopimus, jossa hallitus ei ole mitenkään mukana.
– Siellä selvittäköön, Sipilä kommentoi eduskunnassa.
Elorannan mielestä poliitikot eivät voi pestä käsiään kilpailukykysopimuksen sivuvaikutuksista.
– Tämmöisen väkivaltaisen operoinnin jäljiltä on aika paljon jälkipyykkiä setvittävänä, ja se ei ole kauhean helppoa ja yksinkertaista. Mahdotonta on poliitikkojen pestä tästä käsiään. Jutun juoni ja alkulähde on kuitenkin siellä hallituksen silloisessa pakkolakipaketissa. Siitähän tämä tarina lähtee, Eloranta sanoi.
– Me tietysti toivomme, että työehtosopimuspuolella näihin löytyisi sellaiset ratkaisut, että ei tarvitsisi lähteä käräjien kautta hoitamaan.
EK:n linja on muuttumaton
Äimälän mukaan EK:n linja on työtuomioistuimen lausunnon mukainen ja muuttumaton.
– Tällaista oikeutta olla tekemättä kiky-tunteja ei ole oman työsopimuksen perusteella, Äimälä sanoo.
Äimälän mukaan nyt on saatu vasta yksittäinen käräjäoikeuden tuomio, josta hänen mukaansa suurella todennäköisyydellä valitetaan hovioikeuteen.
– Voi olla, että kun hovioikeus aikanaan antaa ratkaisun, oli se mikä tahansa, siitä pyritään valittamaan korkeimpaan oikeuteen.
Hän arvioi, että lopullinen ratkaisu tapaukseen saadaan noin kolmen vuoden kuluttua.
