Käräjäistuntoja käydään entistä harvemmissa paikoissa – Asianajopalveluiden saatavuus uhattuna

Oikeutta istutaan tulevaisuudessa 36 paikkakunnalla, kun tähän saakka käräjäsaleja on ollut 57 paikkakunnalla.

Nämä istuntopaikkakunnat katoavat

– Nyt käräjien istuntopaikkakuntia on 57. Lain tultua voimaan vuonna 2019 käräjiä istutaan 36 paikkakunnalla.
– Istuntopaikkoja häviää useampaa eri kautta.
– Järvenpäästä istuntosali katoaa käräjäoikeuden lakkauttamisen myötä.
– Kanslian lakkauttamisen myötä käräjänsä menettävät Iisalmi, Kotka, Lohja, Raahe, Imatra, ja Varkaus.
– Nykyisistä istuntopaikoista lakkautetaan Alajärvi, Alavus, Kauhajoki, Kemijärvi, Kemiönsaari, Kirkkonummi, Kristiinankaupunki, Kuhmo, Pieksämäki, Pietarsaari, Pudasjärvi, Suomussalmi, Tornio ja Uusikaupunki.
– Eduskunta hyväksyi käräjäoikeusverkoston supistamisen marraskuun loppupuolella äänin 95–77
– Jatkossa käräjäoikeuksia on Suomessa 20, kun nyt niitä on 27.

Lähde: STT

– Ei kukaan lopeta heti asianajotoimistoa, vaikka istuntopaikka siirtyy muualle. Muutos tapahtuu pidemmällä viiveellä. Kun asianajaja eläköityy, niin ei sinne ole uutta enää tulossa. Jäädään mieluummin maakuntakeskukseen käräjäoikeuden viereen harjoittamaan ammattia, arvioi suomussalmelainen asianajaja Merja Eskonpekka.

Suomussalmi on yksi niistä paikkakunnista, joissa istunnot päättyvät. Tarvetta palveluille on kuitenkin jatkossakin.

 – Pitää muistaa, että eiväthän ihmiset ja yritykset näiltä paikkakunnilta mihinkään katoa. Siellä tarvitaan yhä asianajajia niin siviili- kuin rikosasioissa, painottaa Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja Jarkko Ruohola.

Kun samaan aikaan maakuntien asianajajat harmaantuvat, on lakipalveluiden karkaaminen yhä kauemmaksi todellisuutta suurelle joukolle suomalaisia.

– Lähes kaikki näillä paikkakunnilla työskentelevät asianajajat ovat yli 50-vuotiaita. Helsingin ulkopuolisista asianajajaliiton jäsenistä kolmannes on yli 60-vuotiaita, joten eläköityminen tulee lähivuosina olemaan suurta, Ruohola jatkaa.

Etäyhteydet kuntoon

Pitkiin etäisyyksiin työssään tottunut kainuulainen asianajaja ei pelkää omien matkapäiviensä lisääntymistä. Käräjäsalin katoamisella on suurempi merkitys tavalliselle kuntalaiselle.

– Ei se ole olennaista, mitä tämä tekee meille asianajajille. Olen huolissani kansalaisten puolesta ja heidän oikeusturvastaan. Miten heidän asioiden hoitaminen hoituu tulevaisuudessa, pohtii Merja Eskonpekka.

Käräjäverkostoa uudistettaessa on puhuttu paljon sähköisistä palveluista ja etäyhteyksistä. Jotta käräjäistuntoon voisi osallistua satojen kilometrien päästä etäyhteyden turvin, tekniikan pitää olla kunnossa molemmissa päissä ja jonkun vielä osattava käyttää sitä.

– Uudistusta tehtäessä olisi ollut hyvä kehittää valmiiksi toimivat etäpalvelupisteet, jotta oikeudenkäyntiin osallistuminen etäyhteyden varassa omalta paikkakunnalta olisi mahdollista. Tekniikka ei ole vielä tältä osin kunnossa, Eskonpekka harmittelee.

Liiton taholta allekirjoitetaan kentältä kantautuva huoli. Oikeussalien tekniikka ei kaikkialla ole kunnossa ja ongelmia esiintyy tämän tästä.

– On pidettävä huoli siitä, että käräjäoikeus pystyy käsittelemään asioita etäyhteyksien varassa ilman, että ihmisten tarvitsee matkustaa satoja kilometriä käräjäoikeuteen. Tarvitaan luotettavat ja toimivat etäyhteydet. Istunnoissa ei voida olla pelkän puhelimen ja skypen varassa, Jarkko Ruohola toteaa.

Asianajajien piirissä palveluverkon karsinta nähdään säästötoimena. Kaikki eivät kuitenkaan säästä, vaikka valtio säästää.

– Onko sekään oikein, että jutun hävinnyttä osapuolta rangaistaan teosta ja sen jälkeen tulee vielä lisää rangaistusta korkeiden oikeudenkäyntikulujen muodossa, Merja Eskonpekka kysyy.