Kansanedustaja Jarno Limnéll (kok.) pitää Krimin niemimaata Ukrainan sodan ratkaisupaikkana.
Krimin niemimaan menettäminen olisi Venäjälle sen tason arvovaltatappio, ettei presidentti Vladimir Putinin hallinto kestäisi sitä, kirjoittaa Limnell Twitterissä. Limnell on aiemmin toiminut kyberturvallisuuden työelämäprofessorina ja dosenttina Maanpuolustuskorkeakoulussa.
Jos tviitti ei näy, voit katsoa sen täältä.
Venäjän kovaääninen propagandakoneisto pystyy selittämään monia asioita parhain päin venäläisten kannalta, mutta Krimin menetyksen kohdalla se ei Limnéllin mukaan onnistuisi.
– Putinin hallinto kestää vaikka (helmikuun 2022 jälkeen) miehitettyjen alueiden menetyksen, mutta Krimin menetystä se ei kestä, hän sanoo MTV Uutisille.
Venäjä miehitti Krimin vuonna 2014 niin sanottujen "pienten vihreiden miesten" avulla. Käytännössä valtauksen teki ilman tunnuksia toiminut Venäjän armeija.
Lue myös: Analyysi: Ukrainan on pakko hyökätä, jos se haluaa voittaa – nämä 6 asiaa sodasta pitää tietää nyt
1:50
Limnell: Putin ei lähde suosiolla
Krimin niemimaan ratkaiseva rooli sekä sodassa että Kremlissä tiedetään Limnellin mukaan "rintamalinjojen molemmilla puolilla".
Vaikka Venäjä menettäisi Krimin, ei Putin luopuisi suosiolla vallasta, Limnéll uskoo.
– Krimin menetys aloittaisi valtataistelun erilaisin keinoin. Kipinät lentäisivät, hän jatkaa.
Ukraina on julkisesti todennut, että sen tavoite on vallata takaisin kaikki Venäjän miehittämät alueet, mukaan lukien Krimin niemimaa.
Venäjä myös on selvästi valmistautunut puolustamaan Krimiä. Amerikkalaislehti Washington Postin huhtikuussa julkaisemat satelliittikuvat Krimiltä paljastivat, että Venäjä on rakentanut sekä niemimaan sisäosiin että rannoille puolustusasemia.
Ukrainan kevääksi tai alkukesäksi ennakoidun suuren vastahyökkäyksen on tyypillisesti veikkailtu suuntautuvan Etelä-Ukrainaan.
Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin neuvonantaja Andriy Sybiha sanoi brittilehti Financial Timesille huhtikuussa, että Ukraina on valmis keskustelemaan Venäjän kanssa Krimin tulevaisuudesta, jos ukrainalaisjoukot onnistuvat etenemään Venäjän miehittämän niemimaan rajoille.
Sybiha lisäsi, ettei diplomaattisen ratkaisun mahdollisuus sulje pois sitä vaihtoehtoa, että Ukraina yrittäisi vallata Krimin takaisin aseellisin keinoin.
Useat länsimaiset sotilasasiantuntijat ovat epäilleet, ettei Ukrainan sotilaallinen voima riitä Krimin takaisinvaltaukseen.
Lue myös: USA:n kenraali: "Ukrainan armeijalla on heikkouksia, joista en halua puhua"
2:45
Lue myös: Zelenskyi tapasi joukon pohjoismaalaisia toimittajia – tämä oli tapaamisen taustalla: "Pohjoismaiden sotilaallinen voima on hyvin merkittävä"
"Putinin jälkeinen aika ei välttämättä tarkoita hyvää"
Kansanedustaja Limnéllin mukaan Suomenkin on syytä ennakoida presidentti Putinin jälkeistä aikaa.
Toisinaan on tapana heitellä ilmaan toiveikkaita ajatuksia, että jos Putinista vain päästäisiin eroon, olisi Suomen naapurissa taas huomattavasti mukavempi valtio.
– Olematta liian pessimisti, on hyvä huomioida, ettei Putinin jälkeinen aika välttämättä tarkoita asioiden hyväksi muuttumista, Limnéll katsoo.
– Ydinviestini on, että vaikka haluaisin mieluummin olla positiivinen, niin uskon, että saamme lähitulevaisuudessakin tulla toimeen epävakaan ja arvaamattomankin itänaapurin kanssa, hän jatkaa.
2:19