Kansa löysi verohallinnon ilmiantolomakkeen – tällaisista asioista kannellaan

Verohallinnon alkuvuonna lanseeraama ilmiantolomake on poikinut jo tuhansia ilmoituksia. Verohallinnon mukaan ilmiantoja on tullut jo yli 4000.

Verohallinto pyrkii torjumaan lomakkeen avulla harmaata taloutta ja samalla se panostaa voimakkaasti sähköisiin palveluihin.

Verohallinnon tarkastuspäällikkö Heimo Säkkinen kertoo MTV Uutisille, että kaikkiaan kanteluja on tullut noin 4 600. Vuonna 2014 kanteluja tuli koko vuonna kaikista lähteistä 3 500.

Säkkinen sanoo, että kolminkertaistunut vihjemäärä ei suinkaan ole kolminkertaistanut Verohallinnon työmäärää, vaikka jokainen vihje tarkistetaankin. Automatisointi vähentää vastaavasti esimerkiksi arkistointia ja puhelinpalveluihin tarvittavaa työtä.

– Mutta kieltämättä, jos kappalemäärä kolminkertaistuu, työmäärä kyllä tuplaantuu, Säkkinen sanoo.

Käräytyslomake on hyvin yksinkertainen, mutta samalla yksityiskohtainen kuvaus epäillystä vilpistä ja sen osapuolista. Lomake löytyy Verohallinnon sivuilta osoitteesta: https://www.vero.fi/fi-FI/palaute/ilmoita_veronkierrosta.

Mahdollisuus tehdä nimetön ilmianto saattaisi äkkiseltään ajateltuna lisätä kiusantekoa ja perättömiä vihjeitä. Säkkinen sanoo, että niitäkin tulee, mutta hyvin vähän. Enimmäkseen ne liittyvät riitatilanteisiin. Jos ilmiannon tietosisällöstä selvästi havaitaan, että on tehty kiusaa tai haluttu kostaa, se ei Verohallinnossa johda mihinkään.

– Kyllä vihjeet pääsääntöisesti liittyvät verotukseen. Eri asia on, kun katsotaan tietosisältöä ja ilmiannon kohteen verotietoja, onko siinä olennaista ristiriitaa. Voidaan sanoa että siinä vaiheessa noin puolet on semmoisia, että käsittely päättyy kirjaamiseen ja tietojen vertailuun. Nähdään, ettei mitään olennaista ristiriitaa ole. Noin 40 prosenttia tapauksista on sitten niitä, joita joudutaan vähän tarkemmin ja syvällisemmin tutkimaan.

Säkkinen sanoo itse välttävänsä perätön-sanan käyttöä. Tarkastuspäällikkö muistuttaa vielä, että yleensä ilmiannot liittyvät jollain lailla verotukseen. Tiedon puutteestakin saattaa Säkkisen mukaan olla kyse, kun yksityishenkilö ei tiedä toisen henkilön tai yrityksen verotietoja.

Isojakin kaloja haavissa

Säkkinen kertoo, että varsinaisen verotarkastuksen kohteeksi otetaan noin kymmenen prosenttia vihjeistä. Eli jos verotarkastus aloitetaan, silloin on syytä epäillä merkittävämpää verovilppiä.

– Tarkkaa tilastotietoa ei ole, mutta lomakkeen kautta on löytynyt merkittäviäkin tapauksia.

Suomalaiset ovat tarkkoja, varsinkin asioidessaan erilaisissa yrityksissä. Säkkinen listaa yleisimmät ilmiannon kohteet.

– Yritysten osalta asiakas ei ole saanut kuittia, tuloja salataan, kerrotaan että yrityksen kassa on koko ajan auki, eikä myyntiä lyödä kassaan. . Myös työvoimasta tulee jatkuvasti vihjeitä. Epäillään, että yrityksen kirjanpitoon on viety omistajan yksityistalouden menoja.

Yksityishenkilöiden osalta tulee Säkkisen mukaan vihjeitä mm. palkkatulojen tai vuokratulojen salaamisesta.

Ruusuja ja risujakin 

Tarkastuspäällikön mukaan ilmiantolomake on otettu pääsääntöisesti hyvin vastaan ja löydetty. Noin 80 prosenttia kaikista vihjeistä tulee lomakkeen kautta.

Verohallinto saa toki myös palautetta, jossa palautteen sävy on vähemmän mairitteleva.

– Tulee sellaistakin palautetta, jossa ei lainkaan pidetä siitä, että tällaisia tietoja kerätään ja tällainen ilmoitusmahdollisuus on. Varsinkin Facebookissa on ollut yksittäisiä, hyvinkin negatiivisia kommentteja tästä lomakkeesta.

Verotarkastukseen perustettiin vihjetiedon käsittelyä varten oma ryhmä helmikuussa 2014. Tuolloin kansalaisilla oli mahdollisuus ilmoittaa harmaaseen talouteen liittyvistä epäilyistään Verohallintoon joko kirjeitse, sähköpostitse tai puhelimitse.

Lue myös:

    Uusimmat