Vihreiden nuorisojärjestö haluaa tuoda kannabiksen sääntelyn piiriin. Perussuomalaisten nuorten mukaan sääntelylle ei ole poliittista tukea.
Vihreät nuoret perustelee tuoretta ehdotustaan sosiaalisten haittojen vähentämisellä, kansanterveyden kohentamisella ja valtiontalouden tasapainottamisella.
– Käytännössä kannabista kohdeltaisiin samalla tavalla kuin tällä hetkellä alkoholia, eli myynti olisi luvanvaraista ja valvottua myyjän toimesta. Ikärajavalvonta olisi näin kunnossa, tällä hetkellä minkä ikäinen tahansa saa ostaa kannabista laittomasti, Vihreiden nuorten puheenjohtaja Peppi Seppälä selvensi ehdotusta MTV:n Uutisaamussa.
Seppälän mukaan myös kannabiksen vahvuutta voitaisiin näin säädellä ja myydä mahdollisimman mietoa kannabista.
Viime syksynä Vihreiden puoluekokous hyväksyi aloitteen kannabiksen laillistamisesta.
Seppälä sanoo, että tämä vähentäisi kannabiksen aiheuttamia haittoja Suomessa.
– Tällä tavalla pystytään auttamaan ongelmakäyttäjiä parhaiten. Kannabikseen ei pysty avoimesti hakemaan apua, koska on pelko siitä, että tulee rikosoikeudellisia seurauksia, Seppälä sanoo.
Perussuomalaisen Nuorison kanta
Perussuomalaisten nuorisojärjestön mukaan kannabiksen sääntelylle ei ole poliittista tukea Suomessa, Pohjoismaissa tai Euroopassakaan.
– Dekriminalisoinnista on erilaisia malleja, esimerkiksi Portugalissa. Usein unohdetaan keskustelussa se, että mikäli kannabiksen käytöstä jää kiinni (Portugalissa), sinut velvoitetaan hakemaan apua siihen, sanoo Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtaja Miko Bergbom.
Dekriminalisoinnilla tarkoitetaan kannabiksen kohdalla sitä, että sen käytön rangaistavuus poistettaisiin.
– Väite siitä, että kannabiksen käyttäjä pelkäisi hakea apua ongelmaansa, ei pidä paikkaansa. Ei lääkärillä ole velvoitetta soittaa poliisille, Bergbom sanoo.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen blogissa vuonna 2018 tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen ja ohjelmajohtaja Tuukka Tammi esittävät, että huumeiden käytön rangaistavuudesta tulisi luopua. Heidän mukaansa juuri Portugalissa kannabiksen dekriminalisointi vähensi haittoja, muttei lisännyt käyttöä.
– Tilanteessa, missä huumeita käyttävän henkilön ei tarvitse pelätä rangaistusta tai rikolliseksi leimautumista, on huomattavasti nykyistä helpompaa tarjota monipuolista sosiaali- ja terveydenhuollon tukea ja hoitoa, blogissa todetaan.
Käsitteet
Depenalisaatio: Kannabiksen käyttöä ja hallussapitoa pidettäisiin edelleen rikoksena, mutta siitä ei rangaistaisi. Kiinnijäännistä tulisi kuitenkin merkintä rekitsterimerkintä, joka voisi estää esimerkiksi työpaikan saannin ja sulkee muita ovia.
Dekriminalisointi: Kannabiksen käytöstä ja hallussapidosta ei rangaistaisi.
Laillistaminen: Kannabista saisi myös myydä säännellysti alkoholin tapaan. Niin ikään käyttö ja hallussapito sallittua.
Laillistamiselle verotuloja?
Bergbom kertoo, ettei Perussuomalainen Nuoriso ole vielä linjannut kannabiskantaansa.
– Täytyy tässä puhua oman fiiliksen pohjalta, ja sen käsityksen mukaan, mikä on syntynyt keskustellessa. Sanoisin, että yleinen ilmapiiri kallistuu kielteisemmälle puolelle.
Bergbomin mukaan on kuitenkin ajatuksena kannatettava tavoite, jos markkinoita säädeltäisiin ja pyrittäisiin minimoimaan haittoja.
– Mutta kuinka paljon meillä on tästä näyttöä? Yhdysvaltojen osalta meillä ei ole pitkäaikaista näyttöä, mitä laillistaminen tarkoittaisi, hän pohtii.
– Meillä on pitkäaikaista dataa siitä, että nykyisellään, kun käyttö on rangaistavaa, niin käyttäjämäärät ovat nousseet, vastaa vihreiden Seppälä.
Bergbom huomauttaa myös, että Suomessa päihdepalvelut ovat aliresursoituja, mikä sekin vaikuttaa avun saamiseen. Seppälän mukaan kannabiksen laillistaminen toisi valtiolle verotuloja, joita voitaisiin käyttää haittojen kustantamiseen.