Vielä 10 vuotta sitten Kanariansaarille saapui laittomasti yli 30 000 Eurooppaan pyrkijää vuodessa, mutta sittemmin veneiden tulo on loppunut liki täysin. Kanarialta onkin toivottu oppia Välimeren pakolaiskriisin ratkaisemiseen.
Kanariaa ja Afrikkaa erottaa lyhimmillään vain 100 kilometrin merimatka. Ihmisiä on saapunut saarille laittomasti enenevissä määrin 1990-luvulta lähtien.
Tulijoiden määrää kasvattivat muun muassa Afrikan konfliktit, rannikon kalansaaliiden väheneminen sekä rakennusbuumia eläneen Espanjan vetovoima. Kansainvälisen rauhaninstituutin IPIn raportin mukaan Espanjassa pystyi 2000-luvun puolivälissä tienaamaan kahdessa viikossa summan, joka vastasi vuoden palkkaa Malissa tai Guineassa.
Huippuvuosi koettiin 2006, jolloin Kanarialle tuli liki 32 000 ihmistä yli 500:lla veneellä. Julkisuudessa puhuttiin pakolaiskriisistä ja maailmalle levisi kuvia, joissa turistit juottivat rannalla vesipulloistaan merimatkan näännyttämiä ihmisiä.
Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM arvioi, että samana vuonna ainakin 6 000 ihmistä hukkui merimatkalla.
Espanja valvomaan muiden rajoja
Espanja vastasi lisäämällä partiointia merellä, mihin se sai apua Euroopan raja- ja merivartiovirastolta Frontexilta. Las Palmasiin perustettiin koordinaatiokeskus keräämään tiedustelutietoa ihmissalakuljettajista Länsi-Afrikassa.
Lisäksi Espanja solmi Mauritanian ja Senegalin kanssa sopimukset niiden kansalaisten palauttamisesta kotimaihinsa. Maat myös antoivat Espanjalle oikeuden valvoa rannikoitaan.
– Kaikki muuttui, kun Mauritania ja Senegal tulivat mukaan sopimuksiin, joilla pystyttiin järjestämään yhteispartioita ja kontrolloimaan mafioita ja siirtolaisten liikkeitä, kertoo koordinaatiokeskuksen johtaja