Kananmuna on pääsiäisen vanhin ja laajalle levinnein vertauskuva. Se kuuluu vanhastaan kirkolliseen, erityisesti itäiseen ortodoksiseen traditioon. Munan yhteys pääsiäiseen juontaa kuitenkin juurensa aikaan kauan ennen kristinuskoa.
Jo egyptiläiset ja persialaiset värjäsivät linnunmunia kevään kunniaksi ja antoivat niitä lahjaksi läheisilleen elämän uudistumisen merkkinä. Myös monien myyttien, esimerkiksi Kalevalan mukaan itse maapallo on kuoriutunut jättiläismäisestä munasta.
Kaikkien aikojen luultavasti kuuluisin pääsiäismuna tehtiin vuonna 1885. Tsaari Aleksanteri II tilasi silloin Venäjän keisarilliselta jalokivisepältä Faberg lta pääsiäismunan keisarinna Maria Feodorovnalle. Siitä tuli kultasepäntaidon mestarinäyte. Värikkään kuoren alla oli kultainen keltuainen. Sen sisällä oli kana, jonka sisällä puolestaan oli timanttinen keisarillisen kruunun kopio, jossa oli kaksi rubiiniriipusta.
Kanaloiden myötä uusia pääsiäisperinteitä
Suomeen pääsiäisleikit ja -tavat tulivat vasta 1800-luvulla, kun muualla Euroopassa ne olivat olleet tuttuja jo vuosisatoja. Pääsiäismuniin liittyvän tapakulttuurin myöhäinen leviäminen johtui joidenkin lähteiden mukaan pääasiassa siipikarjan vähäisyydestä. Kananmunat olivat tuon ajan Suomessa vielä harvinaista herkkua. Kananhoidon yleistyessä myös pääsiäismunat alkoivat tulla tunnetuiksi. Näin tapahtui ensimmäisenä Karjalassa. Pääsiäismunaperinteemme onkin lähtenyt liikkeelle Etelä-Karjalasta, jossa saatiin runsaasti vaikutteita ortodoksiselta venäläisväestöltä. Muualla Suomessa pääsiäismunat olivat vielä 1800-luvulla tuttuja vain säätyläisille, jotka omaksuivat uusia muoteja Ruotsista ja Keski-Euroopasta.
Pääsiäsimunasta on moneksi
Karjalassa käytiin palmusunnuntaina virpomassa ja seuraavana sunnuntaina noudettiin palkaksi kaunis pääsiäismuna. Munista riitti aihetta monenlaiseen huvitteluun. Karjalankannaksella pidettiin aikoinaan muun muassa munienpyörityskilpailuja. Keitettyjä munia kieritettiin, ja se voitti, kenen muna vieri kauimmaksi. Munia myös siunattin, värjättiin, lahjoitettiin, piilotettin ja etsittiin. 'Munanliitsaus' -pelissä saattoi munan myös hävitä trullikaverille: keitettyjä munia iskettiin vastakkain ensin terävät, sitten tylpät päät vastakkain, ja särkyneen munan omistaja joutui luovuttamaan oman munansa voittajalle syötäväksi.
Kananmuna koristautuu juhlaan
Munien värjäys oli Keski- ja Itä-Euroopassa jopa kansantaiteen haara. Meillä saatettiin tyytyä hyvinkin yksinkertaiseen koristeluun. Tavanomaista oli värjätä munat keittämällä niitä yhdessä sipulinkuorien kanssa.
Nyttemmin pääsiäismunia maalaavat lähinnä lapset, mutta aivan yhtä hauskaa se on myös aikuisista. Miltä kuulostaisi pääsiäsimunien koristelutalkoot ystävien kanssa? Takuu varmasti hauska tapa koristella koti pääsiäiseen.
Tyhjiksi puhallettuja kananmunia voi värjätä myös vesiväreillä tai muilla askarteluväreillä. Silloin ei tarvitse huolehtia väreistä mahdollisesti liukenevien vieraiden aineiden siirtymisestä kananmunaan. Kananmuna tyhjennetään tekemällä munan kumpaankin päähän neulalla pieni reikä. Tylppään päähän tehtävä reikä voi olla hieman suurempi. Kun munan terävään päähän tehdystä pienemmästä reiästä puhalletaan, valuu munan sisus ulos toisesta päästä. Kun kananmunan sisus on poistettu, huuhdellaan kuori huolellisesti.
Sisukset voidaan käyttää pääsiäisleivonnaisiin tai pääsiäismunien värjäystalkoisiin osallistuneiden hiukopalaksi. Alla mukavia ohjeita.
Kasvis-munakaskääryle Munakaskääryle savukalatäytteellä Nicoise salaatti
Makkaramunakas (MTV3 Internet / STT / Finfood)