Yhdysvaltain presidentinvaalit ovat monimutkainen prosessi, jossa on useita sudenkuoppia ja vaaranpaikkoja.
Äänestysmetodeita ja äänestyslippuja on valtavasti erilaisia. Valitsijamieskäytännön takia on myös mahdollista, että vähemmän ääniä saanut voittaa.
Presidentinvaali ei ole suora kansanvaali
Kansa antaa äänensä tänään tiistaina 8. marraskuuta, mutta äänestys ei pääty siihen.
Amerikkalaiset eivät äänestä presidenttiä ja varapresidenttiä suoralla äänestyksellä, vaan valitsijamiesten kautta. Periaatteessa jo nämä äänet sanelevat tuloksen.
Valitsijamiehet antavat kuitenkin äänensä vasta joulukuussa, ja tammikuussa kongressi laskee ja vahvistaa äänet. Uusi presidentti nimitetään virkaansa 20.1.2017.
Osavaltiot saavat valitsijamiehiä saman verran kuin niillä on edustajia edustajainhuoneessa ja senaatissa yhteensä. Osavaltiossa eniten ääniä saanut ehdokas saa lähtökohtaisesti kaikki osavaltion valitsijamiehet.
Osavaltioiden edustajainhuoneen paikkaluku määräytyy väkiluvun mukaan. Senaattiin puolestaan jokainen osavaltio saa kaksi edustajaa. Kukin osavaltio saa siis minimissään kolme valitsijamiestä.
Vähemmän ääniä saanut voi voittaa
Koska kunkin osavaltion voittajaehdokas saa kaikki valitsijamiesäänet, kansan antama äänimäärä ei suoraan ratkaise vaalia. Vähemmän ääniä saanut voi siis voittaa vaalit.
Valitsijamiesten määrä osavaltioittain
Kalifornia 55
Teksas 38
New York 29
Florida 29
Illinois 20
Pennsylvania 20
Ohio 18
Georgia 16
Michigan 16
Pohjois-Carolina 15
New Jersey 14
Virginia 13
Washington 12
Arizona 11
Indiana 11
Massachusetts 11
Tennessee 11
Maryland 10
Minnesota 10
Missouri 10
Wisconsin 10
Alabama 9
Colorado 9
Etelä-Carolina 9
Kentucky 8
Louisiana 8
Connecticut 7
Oklahoma 7
Oregon 7
Arkansas 6
Iowa 6
Kansas 6
Mississippi 6
Nevada 6
Utah 6
Nebraska 5
New Mexico 5
West Virginia 5
Idaho 4
Maine 4
Rhode Island 4
New Hampshire 4
Hawaiji 4
Alaska 3
Delaware 3
Pohjois-Dakota 3
Etelä-Dakota 3
Vermont 3
Wyoming 3
Montana 3
Viimeksi näin kävi vuoden 2000 vaaleissa, kun varapresidentti Al Gore sai 543 000 ääntä enemmän kuin Texasin kuvernööri George W. Bush, mutta jälkimmäinen julistettiin voittajaksi. Presidentinvaalin tulos ratkesi lopulta korkeimmassa oikeudessa.
Vaalitapa myös suosii jonkin verran pienempiä osavaltioita.
Joka osavaltiossa voittava kandidaatti tulee kyseisen osavaltion presidenttiehdokkaaksi. Tämä perustuu valitsijamiesjärjestelmään eli "electoral collegeen". Valitsijamiehiä on kaikkiaan 538. Voittajan taakse tarvitaan heistä niukka enemmistö eli 270.
Jokaisella osavaltiolla on tietty määrä valitsijamiehiä, ja tämä määrä riippuu osavaltion väkimäärästä tuoreimmassa väestölaskennassa.
Kun kansalainen äänestää suosikkiaan, he itse asiassa antavat äänen valitsijamiehelle, joista osa kannattaa yhtä presidenttiehdokasta, osa toista.
Kalifornia ja Teksas suurimpia
Eniten valitsijamiehiä tulee Kaliforniasta - 55 henkilöä. Muita suuria valitsijamiesosavaltioita ovat Teksas (38 valitsijamiestä), New York ja Florida (29 kumpikin) sekä Illinois ja Pennsylvania (20 kumpikin).
Pienimmästä päästä puolestaan ovat Alaska, Delaware, North Dakota, South Dakota, Vermont, Wyoming ja Montana, joista kustakin tulee kolme valitsijamiestä. Loput osavaltiot ovat jotakin tältä väliltä.
Lähes jokaisessa valtiossa voittaja on yksiselitteinen - se joka voittaa vaikkapa Floridan, saa kaikki 29 Floridan valitsijamiesääntä. Poikkeusvaltiot ovat Nebraska ja Maine - ne jättävät valintansa jakautuneina ehdokkaiden välille.
Äänestyslipun ulkonäkö vaihtelee osavaltioittain
Itse äänestyslippu vaihtelee osavaltion mukaan - aivan kuten äänestyslakikin.
Jotkut alueet käyttävät sähköisiä laitteita äänestyslippujen vahvistamiseen. Toisissa käytetään perinteisiä paperisia lippuja, ja joissain postiäänestystä.
Monissa osavaltioissa ollaan syystäkin huolissaan siitä, että ajastaan jääneet laitteistot vaikuttavat äänestystulokseen.
