Kalevalan sarjakuvasovitus sekoittaa fantasiaa ja kauhua.
Sarjakuvataiteilija Sami Makkonen uskoo, että populaarikulttuuri voisi ammentaa suomalaisesta kansanperinteestä enemmän. Hän itse on näyttänyt mallia sovittamalla Kalevalan pitkäksi sarjakuvaromaaniksi.
Idea syntyi taiteilijan nuoruusvuosina 1990-luvulla. Silloin hän teki Savonlinnan taidelukioon lopputyönä viisisivuisen Kalevala-sarjakuvan.
– Se jäi jo silloin kummittelemaan, että tässä olisi aineksia pitkään tarinaan.
Unelmaprojekti näkee päivänvalon lopulta tänä vuonna. Teoksen ensimmäinen osa ilmestyy Otavalta Kalevalan päivänä, jälkimmäinen puolikas ensi vuonna samaan aikaan. Yhteensä niillä on mittaa noin 300 sivua.
"Moni nuori tuskin lukee eeposta suoraan runomuodossa"
Kalevala-sarjakuva keskittyy kansalliseepoksen tapahtumiin runomittaisen kieliasun takana. Tapahtumat sisältävät värikkäitä fantasia-, toiminta- ja kauhuaineksia, joiden Makkonen uskoo kiinnostavan varsinkin nuoria.
– Kovin moni nuori tuskin lähtee lukemaan eeposta suoraan runomuodossa. Tuntuma on, että harva on lukenut Kalevalaa muuta kuin koulussa väkipakolla.
Teoksen on tarkoitus tarjota uusia näkökulmia myös varttuneille lukijoille. Ymmärtääkseen Kalevalan tapahtumia paremmin taiteilija perehtyi suomalaiseen ja saamelaiseen mytologiaan.
Hahmojen puhe on käännetty ytimekkäästi nykysuomelle. Loitsunsa he tosin lausuvat kalevalamitassa.