Kaksi vuotta Vilja Eerikan kuolemasta - onko mikään muuttunut lastensuojelussa?

Eerikan kuolema järkytti sekä kansaa että lastensuojelun ammattilaisia.

– Vilja Eerikan tapaus on vaikuttanut lastensuojeluun koko maassa. On hirvittävää, miten tällaista voi tapahtua, sanoo Helsingin lastensuojelun sosiaalityön päällikkö Riitta Vartio.

Mitään konkreettisia muutoksia lastensuojelussa ei Eerikan kuoleman jälkeen kuitenkaan ole tapahtunut. Helsingin lastensuojelussa odotetaan yhä työryhmien tekemää selvitystä siitä, miten tragedia vaikuttaa lastensuojelukäytäntöjen muuttumiseen.

Lastensuojelulain muutos

Astui voimaan vuoden 2014 alusta. Muutoksen mukaan:

Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tulee kirjata lapsen asiakassuunnitelmaan, kuinka usein lasta tavataan henkilökohtaisesti.

Lastensuojelun sosiaalityöntekijän työajasta vähintään puolet tulee käyttää lasten ja perheiden kohtaamiseen.

Jokaisella asiakkaana olevalla lapsella tulee olla mahdollisuus tavata sosiaalityöntekijää vähintään kaksi tuntia kuukaudessa, kerran kuukaudessa.

– Emme ole kuitenkaan saaneet Valviralta tai muilta tahoilta mitään neuvoa siitä, pitäisikö lastensuojelussa tehdä jotain toisin, Vartio kertoo.

Valvira on tehnyt Eerikan kuolemasta selvityksen, mutta se on tällä hetkellä syyttäjän käytössä, eikä siten ole julkinen. Syyttäjä tutkii parhaillaan sitä, onko Helsingin sosiaaliviraston työntekijöitä syytä syyttää virkavelvollisuuden rikkomisesta Eerikan tapauksessa.

Eerikasta tehtiin 11 lastensuojeluilmoitusta, mutta silti hän asui isänsä ja äitipuolensa kanssa kuollessaan. Syyttäjä Tuire Tamminiemen mukaan jutussa on tällä hetkellä 12 epäiltyä ja jos syytteet päätetään nostaa, oikeuskäsittely alkaisi aikaisintaan syksyllä.

Ohjeita sen sijaan on luvassa. Sosiaali- ja terveysministeriö yhdessä Kuntaliiton kanssa julkaisee ensi viikolla lastensuojelulle uudet laatusuositukset. Lisäksi Terveyden ja hyvinvoinninlaitos työstää nyt laajaa lastensuojelun kehittämis- ja tutkimushanketta, minkä lopulliset tulokset tulevat julki vuonna 2016.

– Sosiaali- ja terveysministeriö, Kuntaliitto ja THL lähtevät viemään laatusuosituksia eteenpäin. Jokainen lasten parissa työskentelevä voi jo nyt miettiä, kuinka ottaa vastuuta kohtaamiensa lasten tilanteesta, projektipäällikkö Sannakaisa Koskinen THL:ta kertoo.

Tiedonkulku tökkii yhä

Yksi keskeisimmistä kritiikin kohteista Eerikan kuoleman jälkeen oli viranomaisten huono tiedonkulku. Helsingin lastensuojelun sosiaalityön päällikkö myöntää, ettei tieto Eerikan tilanteesta saapunut kunnolla lastensuojeluun.

Tietokatkokset ovat edelleen mahdollisia. Jos lapsi muuttaa perheineen toiselle paikkakunnalle, ei koulu tai terveydenhuolto välttämättä saa tietoa lapsen perheoloista.

– Jos lastensuojelun asiakas muuttaa uuteen kuntaan, meillä on velvollisuus ottaa yhteyttä uuden kotipaikan lastensuojeluun. Koululla tai terveydenhuollolla ei ole samaa velvollisuutta, Riitta Vartio sanoo.

– Usein koululla on kyllä tieto, jos kyse on lastensuojelusta. Mutta periaatteessa on mahdollista päästä hetkeksi pakoilemaan viranomaisia, Vartio jatkaa.

"Vaikka näin kävi, niin voi käydä jatkossakin."

Moni ei uskalla puuttua

Vartion mukaan lastensuojelulla on edelleen valitettavan huono leima. Osa ei uskalla ottaa lapsen hyvinvointia puheeksi, sillä esimerkiksi vanhempien reaktioita pelätään liikaa.

Vartio huomauttaa lisäksi, että myös muiden kuin lasten kanssa työskentelevät ovat ilmoitusvastuussa.

– Kuinka paljon esimerkiksi aikuisten kanssa työskentelevät ihmiset tulevat miettineeksi, että mitenhän lapset mahtavat voida tässä perheessä? Tai uskalletaanko esimerkiksi päivähoidosta soittaa lastensuojeluun, kun lapsesta on kova huoli. Ajatellaan, että sosiaalityöntekijät tulevat korot kopisten hakemaan lapset pois Vartio pohtii.

Vartion mukaan todellinen tilanne on se, että 90 prosenttia lastensuojelun lapsiasiakkaista on avohuollossa. Huostaanotto on vasta äärimmäinen vaihtoehto ja lasta on kuunneltava.

– Keskitymme lastensuojelussa entistä enemmän siihen, että lapsi on keskiössä. Lapsi pitää nähdä ja häntä pitää kuulla. Sosiaalityöntekijöiden tulisi käyttää entistä enemmän aikaa lapsen tapaamiseen.

Läheltä piti-tilanteita tapahtuu

Eerikan kuolema on koskettanut Helsingin koko lastensuojelua ja osoittanut sen, että vanhemmat eivät välttämättä ole aina lapsen parhaaksi.

– Eerikan kuolema oli onnettomien yhteensattumien summa. Vaikka näin kävi, niin voi käydä jatkossakin. Läheltä piti-tilanteita tapahtuu.

– Vaikka lapsilla on vanhemmat, he eivät välttämättä ole niin hyviä kuin haluamme ajatella. Eerikan tapaus opetti sen, että aina pitää myös epäillä pahinta. Maailmassa on pahuutta, Helsingin lastensuojelun sosiaalityön päällikkö Riitta Vartio pohtii.