Kaksi kolmesta työikäisestä saa yhteiskunnan tukea

Työikäisistä suomalaisista enemmistö saa vuoden aikana yhteiskunnalta jotakin tukea. Tuella tarkoitetaan tässä suoria tulonsiirtoja kotitalouksille tai henkilöille. Vain yksi kolmesta työikäisestä elättää itsensä tuloillaan, saamatta yhteiskunnalta tällaista tukea.

Kuinka moni työikäinen suomalainen elää työtuloillaan eikä tarvitse yhteiskunnalta tukia? Tätä MTV Uutiset kysyi asiantuntijoilta. Sosiaali- ja terveysministeriö, Tilastokeskus, Kela ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos totesivat, ettei kysymykseen ole suoraa vastausta.

MTV Uutisten tutkivan ryhmän pyynnöstä Kelan johtava tutkija Pertti Honkanen kuitenkin laski arvion siitä, kuinka moni suomalainen elää saamatta yhteiskunnalta tukia. Hän otti laskelmiin mukaan sekä henkilökohtaiset että kotitalouskohtaiset etuudet.

Honkasen tekemien laskelmien mukaan suomalaisista kotitalouksista vain harvempi kuin joka viides eli pelkästään omilla tuloillaan, saamatta yhteiskunnalta mitään tukia.

Tämä ei tarkoita, että loput kotitaloudet olisivat eläneet koko vuoden 2012 yhteiskunnan tuilla. Kotitaloudet ovat voineet saada erilaisia tukia vain joko hyvin vähän tai lyhyen aikaa. 

Valtaosa kotitalouksista sai siis vuonna 2012 yhteiskunnalta joitakin tukia. Tuet, jotka Honkanen otti laskelmissaan huomioon, näkyvät taulukosta. Mukana ovat työttömyysturvan kaltaiset henkilökohtaiset tuet ja toimeentulotuen kaltaiset, kotitalouskohtaiset tuet.

Kaksi kolmasosaa saa muutakin kuin lapsilisää

Pyysimme Honkasta vielä erikseen laskemaan joukon, joka saa vain lapsiin liittyviä tukia kuten elatustukea ja lapsilisää, joka menee perheille tuloista riippumatta.

Sellaisia kotitalouksia, jotka saavat vain lapsilisää tai elatustukea on 705 000 ja niissä asuu yli 1,1 miljoonaa työikäistä suomalaista. Vuonna 2012 tämä vastasi 35 prosenttia työikäisistä suomalaisista. Työikäisiksi lasketaan tässä 18-64-vuotiaat suomalaiset.

Honkanen teki laskelman Tilastokeskuksen tulonjaon palveluaineistosta noin 28 tuhannen hengen otoksesta.

Kaksi kolmesta suomalaisesta työikäisestä siis sai jotakin muutakin tukea kuin lapsilisää tai elatustukea - esimerkiksi työttömyysturvaa, toimeentulotukea, asumistukea tai opintotukea.

Kelan johtava tutkija Honkanen vertasi vuoden 2012 lukuja myös vuoden 2007 tilanteeseen. Tuolloin tukia saavien osuus oli suunnilleen samanlainen.

Kaikki maksavat, melkein kaikki saavat

Suomalainen tukiverkko on niin laaja, että professorin mukaan jokainen suomalainen hyötyy siitä jossain vaiheessa elämäänsä.

-Jos tarkasteltaisiin niitä, jotka ovat saaneet jotakin tukea kolmen, neljän vuoden aikana, olisi varmasti harvoja suomalaisia, jotka eivät olisi saaneet jotain tukea, sanoo Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo.

-Yhteiskunnassamme on laaja tulonsiirtojärjestelmä, jota on rakennettu syypohjaisesti yksi asia kerrallaan. Lopputulos on tämän kaltainen. Olemme useimmat sekä etuuksien maksajia että niiden saajia, sanoo Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimusjohtaja Heikki Räisänen sanoo.

Useimmille yhteiskunnan maksamat etuudet ovat väliaikaista toimeentuloa, mutta eivät kaikille. Erityisen huolestuneita asiantuntijat ovat niistä, jotka jäävät pitkäksi aikaa vain tukiverkon varaan.

-Heikoin tilanne on työikäisillä, jotka elävät pelkästään tukien varassa, Hiilamo sanoo.

-Työmarkkinatuen enimmäiskesto on 48 vuotta, ja se on pitkä aika. Pitää pyrkiä siihen, että järjestelmä kokonaisuutena olisi kestävä. Suomessa se on rakennettu korkean työssäkäynnin varaan. Meidän pitäisi päästä työllisyydessä yli 70 prosentin, mielellään reippaamminkin, Räisänen sanoo.

Työllisyysaste on laskenut Suomessa 69 prosenttiin.

Osa yhteiskunnan tulonsiirroista menee myös työssäkäyville.

-On ongelmallista, jos ihmiset eivät tule omalla työllään toimeen ilman tukea. Pienituloiset tarvitsevat tukea esimerkiksi asumisen kustannuksiin, Hiilamo sanoo.

Asumistukea sai tammikuussa lähes 53 000 ruokakuntaa, joissa aikuiset tienasivat edes jotain palkka- tai yritystuloja. Tämä oli neljäsosa asumistuen saajista. Toimeentulotuen saajista 8 prosenttia sai ansiotuloja vuonna 2013, mikä tarkoittaa hiukan alle 11 000 kotitaloutta.