Kaikki pullotuslinjastot menevät uusiksi – EU:n uusi muovidirektiivi tulee kalliiksi Suomelle

Kukaan ei vielä tiedä, millaisia uusien, pullossa kiinni pysyvien korkkien pitäisi olla.MTV

Kulut jopa kymmeniä miljoonia euroja

Se on kuitenkin selvää, että uudenlaiset korkit vaativat juomateollisuuttaa uusimaan pullotuslinjastonsa.

– Se tarkoittaa käytännössä meillä sitä, että kaikki linjastot menevät uusiksi meillä ja sitä myötä aiheuttaa todella suuria kustannuksia. Se on yrityskohtaisesti kymmeniä miljoonia euroja, laskee Pakarinen.

Ongelmia luvassa myös pullonpalautusautomaateilla

Ongelmia seuraa myös nykyiseen pullonpalautusjärjestelmään. Pullossa roikkuva korkki voi aiheuttaa ongelmia ainakin osassa Suomen 4000 palautusautomaatista.

– Palautusautomaateissa nähdään riskejä siinä, että kuinka se pyörittäminen onnistuu, että tunnistetaan pakkaus oikein ja ongelmia voi tulla myös pakkausten lajittelussa palautusautomaateissa, ennakoi Vihavainen.

Myös pullojen kuljetukseen käytettävät kennolevyt pitää todennäköisesti uusia.

– Kennolevyt on suunniteltu erittäin tarkkaan niille pakkauksille, joita niissä kuljetetaan. Pienikin muutos pakkauksessa aiheuttaa haastetta toimivuudessa kennolevyn eri kohdissa. Kun korkit muuttuvat, se johtaa luultavasti kennolevyjen uusimiseen, arvioi Vihavainen.

Uusein korkkien myötä muovin käytön on arvioitu kasvavan Euroopassa jopa 200 000 tonnilla.MTV

Seurauksena muovin käyttö lisääntyy

Pullossa kiinni pysyvien korkkien valmistaminen kuluttaa enemmän muovia kuin nykyiset korkit. Laskelmien mukaan muovin käyttö lisääntyisi Euroopassa 50 000 - 200 000 tonnilla.

– Tämän direktiivin myötä on todennäköistä, että muovipullon kaulaa joudutaan lisäämään ja sitten se väkänen, jolla korkki on kiinni tulee pullokohtaisesti tarkoittamaan 1-2 grammaa lisää muovia. Iso huoli on, että tämä tulee lisäämään voimalla muovin käyttöä Euroopassa, sanoo Pakarinen.

EU:n muovidirektiivin tavoitteena on rajoittaa kertakäyttömuovin käyttöä ja pienentää merten muoviongelmaa.EPA

Direktiivi voimaan 2024

Suomi, muut Pohjoismaat ja Saksa yrittivät saada direktiiviin poikkeuksia, mutta siinä ei onnistuttu.

– Direktiivi tulee ja lainsäätäjä on kertonut, ettei siihen pääse juuri enää vaikuttamaan. Suomi on nyt kärsimässä muiden maiden toteutumattomista jätehuoltoratkaisuista tai erilliskeräysjärjestelmistä, summaa Vihavainen.

– Nyt pyritään sitten vaikuttamaan vielä siihen tulkintaan, että jos olisi jotenkin mahdollista tulkintaa muuttaa, mutta se on totta kai hyvin haasteellista. Kustannustehokkaasti ja ympäristön kannalta tässä ei ole mitään järkeä, huomauttaa Pakarinen.

Direktiivi tulee voimaan heinäkuussa vuonna 2024.