Kaikilla suomalaislapsilla ei ole samanlaisia oikeuksia: Nämä 5 epäkohtaa pitäisi korjata!

Lasten asema on Suomessa kansainvälisesti tarkasteltuna korkealla tasolla. Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila kertoo, että suuri osa lapsista kokee elämänsä hyväksi ja näkee tulevaisuutensa valoisana. Tieto pohjautuu Kouluterveyskyselyyn ja WHO-Koululaistutkimukseen.

– Suurella osalla asiat ovat hyvin, ja tästä on syytä olla iloinen ja ylpeä, Kurttila kertoo.

Toinen puoli on kuitenkin olemassa, ja Kurttilan mukaan Suomen täytyykin ponnistella vielä enemmän. Erot lasten välillä ovat kasvaneet.

– Yhä enemmän vaikuttaa se, mihin perheeseen ja kuntaan on syntynyt. Näin ei saisi olla, ja silloin yhteiskunta epäonnistuu, sanoo Kurttila.

Kurttila listasi MTV:n pyynnöstä viisi asiaa, jotka ovat ongelmallisia lasten oikeuksien kannalta Suomessa, ja miten näihin asioihin voisi vaikuttaa.

1. Oikeus varhaiskasvatukseen

Kaikilla lapsilla ei ole samanlaista pääsyä varhaiskasvatukseen.

– Lapset ovat eriarvoisessa asemassa siinä, miten he pääsevät varhaiskasvatukseen ja kuinka varhaiskasvatuksen määrä määrittyy, Kurttila toteaa.

Kurttilan mukaan varhaiskasvatusoikeuden ei tulisi olla kiinni kunnan tekemistä päätöksistä.

– Kansallisen lainsäädännön pitäisi olla vahvaa ja taata jokaiselle lapselle yhdenvertainen mahdollisuus varhaiskasvatukseen, hän toteaa.

2. Avioerojen aiheuttamat haasteet

Suomessa ensimmäisestä solmituista avioliitoista kariutuu 39 prosenttia. Vanhempien ero on kuormittavaa myös lapsille.

– Vanhempien ero on surullinen ja vaikea asia lapselle, Kurttila sanoo.

Kurttila toivoo, että Suomi ottaisi valtiona asenteen, jossa parisuhteita tuettaisiin enemmän. Täten vanhempien kohdatessa ongelmia he saisivat apua.

Esimerkiksi avioeron kuuden kuukauden harkinta-ajan alkaessa vanhemmilta voisi kysyä tarvitsevatko he apua.

– Kun erotilanteet hoidettaisiin paremmin ja eroja myös ehkäistäisiin, sillä olisi suoria vaikutuksia lasten arkeen, Kurttila sanoo.

3. Lasten kuuleminen yhteiskunnassa

Kurttilan mielestä lapsia pitäisi kuulla ja kuunnella yhteiskunnassa paremmin. YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen 12. artiklan mukaan lapsella, joka kykenee muodostamaan näkemyksensä, on oikeus ilmaista ne häntä koskevissa asioissa ja saada oma näkemyksensä huomioon otetuksi.

– Yhteiskunnan on kuunneltava lapsia ja otetta heidän mielipiteensä ja kokemuksen tosissaan, Kurttila sanoo.

Asian tiimoilta on vielä Suomessa tehtävää. Kurttilan mukaan kouluterveyskyselyiden tuloksia tulisi esitellä lapsille ja nuorille sekä käydä tuloksista keskustelua.

4. Lapsiperheiden kotipalvelun puuttuminen

Kurttila sanoo, että lapsiperheiden kotipalvelu tulisi palauttaa. Vielä ennen 1990-luvun lamaa noin 60 000 perhettä sai apua lapsiperheiden kotipalvelusta. Nyt tukea saa esimerkiksi erilaisten hankkeiden kautta.

– Toivon, että tämä hoidettaisiin nimenomaan niin, että jokainen lapsi ja perhe saisi lapsiperheiden kotipalveluna sen tuen mitä tarvitsee, Kurttila sanoo.

Tämä tarkoittaa Kurttilan mukaan sitä, että Suomi ottaisi valtiona asian taatakseen. Kurttilan mukaan nykyään noin 15 000 perhettä saisi lapsiperheiden kotipalvelua vuosittain.

– Tästä on paljon puhetta, mutta tarvitsemme myös investointeja, Kurttila sanoo.

5. Vanhempien työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen

Työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen tulisi Kurttilan mukaan olla nykyistä helpompaa. Kurttila toivoo, että yhteiskunta olisi asian tiimoilta vahvemmin työpaikkojen tukena.

Yksi konkreettinen esimerkki löytyy Kurttilan mukaan vuorohoidosta. Osa kunnista on avannut hoitomahdollisuuden lapsille, joiden vanhempien työhön kuuluu ilta- ja yövuoroja. Tämän tulisi olla mahdollista kaikkialla.

– Kun yhteiskunta on avautunut toimimaan vuorokauden ympäri, aiheuttaa se huolen siitä, miten perheet ja lapset pärjäävät, eivätkä jää yksin, Kurttila sanoo.

– Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen tavalla, joka edistää työllisyyttä ja elantoa, mutta myös arkea ja lapsen elämää, on yksi hyvin kiireellisistä asioista, Kurttila toteaa.

Kurttilan mukaan esimerkiksi näiden viiden epäkohdan kehittäminen parantaisi ihmisten luottamusta myös siihen, että perheen perustaminen on mahdollista. Tällä olisi vaikutusta myös syntyvyyteen.

– Ja luottamusta siihen, että elämä lasten kanssa on iloa ja hyvää, eikä yhteiskunta jätä yksin, sanoo Kurttila