Kadoksissa olevat 1,9 miljardia euroa syöksivät Wirecardin rahoitusskandaalin pyörteisiin

Tilintarkastaja Ernst and Young ilmoitti torstaina, ettei rahoja löydy. Yrityksen toimitusjohtaja erosi päivää myöhemmin.

Saksalainen maksupalveluja tarjoava Wirecard myönsi maanantaina, että tilintarkastajien etsimiä 1,9 miljardia euroa ei luultavasti ole olemassa. Summan on ollut tarkoitus olla rahastotileillä Filippiineillä.

Lähes kahden miljardin summa vastaa noin neljäsosaa koko yhtiön taseesta. Viime torstaina Wirecardin nykyinen tilintarkastaja Ernst and Young kertoi edellä mainitun rahasumman olevan kateissa. Päivää myöhemmin Wirecardin perustaja ja toimitusjohtaja Markus Braun erosi tehtävästään.

Wirecardin osakkeen arvo oli pudonnut maanantaihin mennessä yli 80 prosenttia viime viikon keskiviikosta. Yrityksen ympärillä riehuvan skandaalin vuoksi Wirecard ei ole voinut julkaista muun muassa koko viime vuoden ja tämän vuoden ensimmäisen neljänneksen tuloksia. Vuonna 1999 perustettu Wirecard nousi suurten saksalaisyritysten DAX 30 -osakeindeksiin toissavuonna.

"Filippiiniläispankkeja käytetty harhautuksena"

Sunnuntaina Filippiinien keskuspankki sanoi, ettei tilintarkastajien peräänkuuluttama 1,9 miljardin summa ole päätynyt miltään osin Filippiinien rahoitusjärjestelmään. Keskuspankin mukaan kahden maan suurimman pankin BDO:n ja BPI:n nimeä on käytetty tutkijoiden harhauttamiseen.

Keskuspankin mukaan sekä BDO että BPI ovat kertoneet, ettei Wirecard ole ollut heidän asiakkaansa eikä yrityskumppaninsa. Keskuspankki kertoo varoittaneensa Ernst and Youngia.

Ainakin Financial Times on kirjoitellut jo yli vuoden verran epäsäännöllisyyksistä Wirecardin Aasian toimintojen kirjanpidossa. Aikaisemmin myös tilintarkastaja KPMG on tutkinut Wirecardin kirjanpitoa.

Financial Times kertoi huhtikuun lopulla, että KPMG:llä oli ollut muun muassa vaikeuksia varmistaa, että isot osat Wirecardia olisivat oikeasti todellisia.

Saksalaisyritykset ovat olleet viimeisten kymmenen vuoden aikana skandaalien pyörteissä tasaiseen tahtiin. Otsikoissa ovat olleet ainakin saksalaispankki Deutsche Bank toistuvine talousrikkomuksineen sekä niin sanottu dieselgate-päästöhuijausskandaali, joka on maksanut autovalmistaja Volkswagenille yli 30 miljardia euroa.

Lue myös:

    Uusimmat