Mikä on kun mukavan illanvieton jälkeen päätä kivistää ja olo on krapulainen, vaikka alkoholiannoksia on nautittu vain se tuttu määrä? Miksi aiemmin hyvän fiiliksen tuottanut alkoholimäärä aiheuttaakin ikävän olon? Tätä pohtii moni jo keski-iän ylittänyt henkilö.
Iän myötä ihmiskehon nestepitoisuus vähenee ja rasvakudoksen suhteellinen osuus lisääntyy. Elimistössä tapahtuu myös hormonaalisia muutoksia.
– Ihmisen ”viinapää” on parhaimmillaan 30–40-vuotiaana. Tämän jälkeen alkoholin sietokyvyn lasku alkaa johtuen elimistön nestepitoisuuden laskusta. Blandista on tavallaan vähemmän, kuvaa ilmiötä aikuistyön päällikkö Antti Hytti Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:stä.
Siksi onkin tärkeää tarkastella mikä on itselle sopiva määrä sekä nauttia alkoholiannosten yhteydessä myös vettä. Alkoholimäärä, jonka jälkeen seuraava päivä on miellyttävä, on eri 30-vuotiaalla kuin esimerkiksi 50-vuotiaalla.
Iäkkäämmillä riskirajat laskevat
Yli 65-vuotiaille alkoholinkäytön riskirajat ovat alhaisemmat kuin työikäisille.
–Yli 65-vuotiaille enemmän kuin seitsemän alkoholiannosta viikossa on jo riskikäyttöä. Ikääntyneiden kohdalla tämä raja on sama miehillä ja naisilla, kun vastaavasti muun aikuisväestön keskuudessa naisten rajat ovat miehiä matalammat. Leikkisästi voidaan sanoa, että siellä se tasa-arvo jo sitten koittaa, lisää Hytti.
Iän karttuminen voi tuoda mukanaan kroonisia sairauksia ja pidempiaikaista lääkitystä. Tämä vaikuttaa alkoholinkäytön kokonaiskuvaan.
– Alkoholi voi käyttäytyä yllättävällä tavalla yhdessä lääkityksen kanssa. Lääkityksen yhteensopivuus alkoholin kanssa on aina hyvä varmistaa lääkäriltä tai apteekista, muistuttaa Hytti.
Monilla yleisesti käytetyillä lääkkeillä (esimerkiksi diabetes-, verenpaine- tai verenohennuslääkitys) voi olla haitallisia yhteisvaikutuksia alkoholin kanssa. Alkoholinkäytöstä ei kuitenkaan tarvitse luopua, jos hallitsee käyttönsä ja tietää, mikä on liikaa ja haitallista.
Lähde: EHYT ry