Kansallisen puolustuskyvyn ylläpito ja kehitys merkitsee tulevina vuosina merkittäviä lisäresursseja puolustukseen, sanoo puolustusministeri Jussi Niinistö (ps).
Perjantaina julkaistussa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa linjataan, että Suomi ylläpitää ja kehittää turvallisuusympäristöön suhteutettua kansallista puolustuskykyä. Siihen liittyy muun muassa merivoimien vanhojen taistelualusten ja Hornet-hävittäjien korvaaminen.
– Jos halutaan pitää kansallista puolustuskykyä uskottavana, niin se vaatii toimivia meri- ja ilmavoimia, Niinistö kertoi STT:lle.
Niinistön mukaan Venäjä ei ole suoraan uhka Suomelle: sillä olisi kyllä sotilaallista kykyä uhata Suomea, mutta tahtoa siihen ei Venäjällä ole.
Itämeren alueen levoton tilanne kuitenkin vaikuttaa myös Suomeen.
– Sotilaallinen liikenne Itämerellä on huomattavasti korkeammalla tasolla kuin ennen Ukrainan kriisiä. Siellä on provosoivaa käytöstä, joka pahimmillaan voi johtaa vakaviin onnettomuuksiin.
Selonteon mukaan "Suomi pitää yllä mahdollisuutta hakea jäsenyyttä Natossa seuraten tarkasti turvallisuusympäristönsä muutosta". Niinistön mukaan Nato-jäsenyyttä ei olla kuitenkaan viemässä eteenpäin aivan lähitulevaisuudessa.
– Tämä hallitus ei ole Suomea Natoon viemässä.
Selonteko antaa Niinistön mukaan kuitenkin voimakkaan tuen puolustusyhteistyölle. Selonteossa todetaan, että Suomi osallistuu jatkossakin Naton harjoituksiin ja koulutustoimintaan. Lisäksi kahdenkeskinen puolustusyhteistyö esimerkiksi Ruotsin ja Yhdysvaltain kanssa vahvistuu.
Ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon on ennen kuulunut myös puolustuspoliittinen selonteko, mutta se toteutetaan tällä kertaa erillisenä kokonaisuutena. Puolustuspoliittinen selonteko valmistuu vuodenvaihteen tienoilla.