Julkisen sanan neuvoston Yle-ratkaisusta alkoi kova jälkipyykki – neuvoston jäsenen somekäytökselle kritiikkiä

Julkisen sanan neuvosto on saanut kovaa palautetta Ylelle antamansa langettavan päätöksen jälkeen. STT:n tietojen mukaan JSN:n puheenjohtajaa Elina Grundströmiä on jo vaadittu ottamaan käsittelyyn yhden jäsenen toiminta asiassa.

Sosiaalisessa mediassa kritiikkiä on JSN:n jäsenistä saanut erityisesti Etelä-Suomen Sanomien toimituspäällikkö Juha Honkonen, jonka somekäytös on herättänyt paheksuntaa. Hänen on väitetty muun muassa paljastaneen JSN:n luottamuksellisten kokousten sisältöä.

Kuukausi sitten Honkonen julkaisi Etelä-Suomen Sanomissa kolumnin, jossa hän totesi muun muassa, että "pääministeri on siis yrittänyt ja todennäköisesti onnistunutkin vaikuttamaan Suomen suurimman tiedotusvälineen uutisointiin."

Viimeksi Honkosta on arvosteltu rehentelystä, kun hän jakoi päivityksessään uutisen JSN:n päätöksestä saatesanoilla "Harvoin sitä pääsee nuhtelemaan pääministeriä".

– Tarkoitin, että harvoin ihminen on tilanteessa, että tulee pääministeriä koskevia päätöksiä pöydälle. Ehkä se oli vähän huonosti muotoiltu, ei ollut kyse rehentelystä. Tilanne oli vaan niin eriskummallinen, sehän on harvinainen myös JSN:ssä, Honkonen sanoi STT:lle.

Hän poisti päivityksen myöhemmin.

"Sipilä-lausuma yksimielinen"

Perinteisestä mediasta vahvimman epäilyn Julkisen sanan neuvoston ratkaisusta esitti keskustan äänenkannattaja Suomenmaa pääkirjoituksessaan. Sen mukaan "on lupa kysyä, vaikuttivatko Vihreän Langan entisten päätoimittajien poliittiset mieltymykset ratkaisuun".

Lehti viittaa puheenjohtaja Elina Grundströmiin sekä Honkoseen, jotka molemmat äänestivät langettavan päätöksen puolesta.

Grundström ja Honkonen pitävät väitettä asiattomana. Kumpikin korostaa, ettei ole koskaan ollut minkään puolueen jäsen.

– Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) toiminnasta annettu lausuma oli yksimielinen. Äänestys koski pelkästään Yleisradion toimintaa, huomautti Grundström.

Äänestystulos oli 6–6, jolloin puheenjohtajan ääni ratkaisi.

– Äänestetystä ratkaisusta näkyy hyvin selvästi, mitä siinä ratkaistiin. Äänet jakautuivat muun muassa sen mukaan, kuinka voimakkaasti painotettiin päätoimittajan vapautta kaikesta huolimatta päättää sisällöistä. Ei sillä ole puoluepolitiikan kanssa mitään tekemistä.

Kritiikki ei kuitenkaan yllättänyt Grundströmiä.

– Lähtökohtaisesti on hyvin ymmärrettävää, että JSN:n langettaviin päätöksiin ollaan tyytymättömiä. Ne ovat ehkä saaneet näkyvämpiä muotoja viime aikoina, kun sosiaalisessa mediassa näkemykset ovat voimakkaita ja tulevat nopeammin esiin, mutta kyllä nämä aina ovat alalla herättäneet hyvin paljon keskustelua.

Jäsenillä oikeus uutisoida

Honkosen kohdalla on kyseenalaistettu myös se, että hän julkaisi lehtensä verkkosivuilla päätöksestä uutisen samaan aikaan, kun JSN:n tiedotustilaisuus aiheesta alkoi. Hän ei kertonut jutussaan olevansa yksi päätöstä tehneistä jäsenistä.

– Jutussa on linkki päätökseen, missä se (osallisuuteni päätöksenteossa) on mainittu. Olisihan sen voinut mainita, mutta meillä ei ole tapana lyhyissä, neutraaleissa uutisissa kertoa kirjoittajan taustoja. Samaan aikaan meillä oli kolumni, jossa kerron olevani JSN:n jäsen, ja olen kertonut aiemmassa kolumnissani olevani jäsen.

Honkonen ei näe ongelmaa siinä, että JSN:n jäsen kirjoittaa päätöksestä. Hänen mukaansa siihen on täysi oikeus ja siihen jopa rohkaistaan. 

JSN on tiedotusvälineiden, kustantajien ja toimittajien vuonna 1968 perustama elin

• Vuoden 2013 alusta neuvostossa on ollut 13 jäsentä sekä puheenjohtaja. Heidän toimikautensa on kolme vuotta.
• JSN:n tehtävä on tulkita hyvää journalistista tapaa sekä puolustaa sanan- ja julkaisemisen vapautta.
• JSN ei ole tuomioistuin eikä se käytä julkista valtaa.
• Kantelun voi neuvostolle tehdä kuka tahansa.
• Joukkoviestin tai tietotoimisto, joka rikkoo hyvää journalistista tapaa, saa neuvostolta huomautuksen eli langettavan päätöksen.
• Langettavat päätökset on julkaistava viipymättä ja ilman välittömiä kommentteja.