Juhana Vartiainen tyrmää puheet palkkojen laskemisesta

Julkisuudessa jokunen taloustieteilijä, elinkeinoelämän toimija ja poliitikko on esittänyt nimellispalkkojen laskemista heikon kilpailukyvyn parantamiseksi tai julkisten menojen laskemiseksi.

Vartiainen sanoi MTV:n Huomenta Suomessa, että vaikka työvoimakustannukset selittävät paljolti heikkoa kilpailukykyä, nimellispalkkojen lasku ei olisi välttämättä edes viisasta.

- Jos voisimme jollain taikasauvalla laskea kaikkia Suomen palkkoja kolmella prosentilla, ehkä se parantaisi kilpailukykyämme euroalueen sisällä. Mutta pitää muistaa, että olemme vapaassa yhteiskunnassa, vapaassa sopimustaloudessa, ja en usko, että olisi teknisesti mahdollista eikä välttämättä edes viisasta yrittää runnoa nimellispalkkojen alentamista. Se on vähän sama, jos sanottaisiin, että pitääkö asuntojen hintoja laskea. Se olisi ihan tyhmä kysymys. Hinnat muodostuvat markkinoilla ja palkoissa on sama juttu.

Vartiaisen mukaan palkoissa olisi sen sijaan pidettävä useita vuosia nollalinjaa.

- Tämä nykyisen kolmivuotisen sopimuksen perään voitaisiin laittaa vielä pari vuotta lisää ja sitten tehtäisiin tällainen teollisuusnormijulistus. Se kertoisi investoijille, jotka katsovat asioita pitkällä aikajänteellä, että Suomessa on ymmärretty kilpailukykyasia ja siitä aiotaan pitää huolta vastaisuudessakin.

Teollisuusnormiajattelua harkittava

Palkanmuodostuksen teollisuusnormiajattelulla Vartiainen tarkoittaa sitä, että tulopolitiikassa kovimmassa kansainvälisessä kilpailussa olevat alat, eli vientialat ja teollisuus, tekisivät sopimuksensa ensin.

- Sen jälkeen kaikki muut alat hyväksyisivät sovitun työvoimakustannusten nousun omakseen. Tällainen ajattelu on vakiintunut jo kaikissa muissa Pohjoismaissa. Jos tällainen yhteisymmärrys syntyisi ja se kuuluvasti toitotettaisiin maailmalle, se kertoisi sijoittajille, että Suomi on tosissaan kilpailukykyongelmansa kanssa.

Vartiaisen mukaan Suomen kilpailukyvyn heikentyminen juontaa vuodesta 2007, jonka jälkeen palkkakustannukset suhteessa tuottavuuteen repesivät ja tuottavuuden kasvu lopahti. Tällaisen kehityksen uusiutuminen voitaisiin Vartiaisen mukaan estää teollisuusnormiajattelulla.