Joulun taikaa vai sulaa hulluutta? Saara kyllästyi lapsiaan lellivien sukulaisten tolkuttomiin lahjavaatimuksiin – "Jos saa kaiken, ei arvosta mitään"

Saaran mukaan perhe, joka muun ajan vuodesta on aivan normaali, esittää jouluisin täysin holtittomia vaatimuksia.

– Perheen syntymäpäivälahjatoiveet ovat maltillisia ja he tuovat kivoja lahjoja myös omille lapsilleni.

Marras-joulukuussa perhe kuitenkin "jotenkin sekoaa".

– Perheen lapset alkavat kasata ihan holtitonta joululahjalistaa jo syksyllä. Siihen kerätään todella aivan kaikki. Lapsille on pienestä pitäen opetettu, että joulupukki tuo kaiken, joten listalle kirjataan joka ikinen mieliteko.

Lue myös: Mari ostaa joka joulu tuntemattomille lapsille tismalleen samat lahjat kuin omilleen: "En ole mikään enkeli, haluan vain helpottaa omaa pahaa mieltäni"

Kymmenet lahjatoiveet täytyy kaikki toteuttaa

Saara kertoo, vanhempien yrittävän ponnettomasti houkutella lapsiaan rajaamaan toiveensa esimerkiksi "vain" kymmeneen lahjaan, mutta se ei koskaan onnistu.

– Joka vuosi listalla on kymmeniä lahjoja. Viime vuonna siinä oli kolmisenkymmentä kohtaa aina kännykästä kyniin ja tarrakirjoihin.

Raivostuttavaa muista on, että heidän odotetaan osallistuvan hullutukseen ilman vastaansanomista. Koko touhua perustellaan sillä, että lapset uskovat vielä joulupukkiin. Saaran mielestä ajatus on täysin epäuskottava.

– Lapset eivät ole enää pieniä. He ovat koulussa ja sen ikäisiä, että on ihan mahdotonta, että he enää oikeasti uskoisivat joulupukkiin. Vanhemmat eivät tätä näe, vaan haluavat pitää sokeasti kiinni "joulun taiasta" ja pakottavat meidät muut tähän mukaan.

Itse ei saa valita, mitä antaa lahjaksi

Saara kertoo, että listalta ei saa itse valita sitä lahjaa, minkä haluasi antaa. Tavallisesti lahjat maksavat 20-14 euroa. 

– Lahjalistan toiveita sitten jaetaan sisaruksille ja mummeille ja kummeille ja kaikille mahdollisille tahoille eikä niissä ole yhtään mietitty, mikä olisi kohtuullinen hinta kenenkin maksettavaksi. Usein toive tulee saatteella "en tiedä yhtään paljonko tämä maksaa mutta tätä lapsi toivoo".

Lahjan antajia harmittaa Saaran mukaan myös se, etteivät lapset eivät saa koskaan tietää, keneltä lahjat oikeasti tulevat.

– Lahjoista otetaan kaikki kortit pois, koska nehän tulevat kaikki "joulupukilta", johon lapset siis muka uskovat. En kaipaa suuria eleitä tai erityistä kiitosta, mutta olisi kiva, että lapset tietäisivät, että olemme ajatelleet heitä, Saara sanoo.

Osa lahjoista ei kiinnosta saataessa enää yhtään

Saaran mielestä perheen käytös nimenomaan vesittää perheen niin vaalimaan "joulun taian".

– Lahjoja on niin hirvittävä määrä, että ne avataan silmät kiiluen ja paperit lentäen kuin urheilusuorituksessa konsanaan. Jos saa kaiken, ei arvosta mitään. Kun listaa aletaan kasata kuukausia ennen joulua, on osa lahjatoiveista jo unohdettu eivätkä ne enää kiinnosta yhtään. 

– Olen nähnyt, miten kallista ja vaivalla hankkimaani joka paikasta loppunutta hittilelua on myyty muutaman kuukauden kuluttua nettikirppiksellä parilla eurolla. Tästä tulee paha mieli, Saara kiteyttää. 

Lähipiirissä on alettu vertailla lahjojen arvoja

Saara kertoo, että perheen käytös on alkanut jurppia sen verran paljon, että lähipiirissä on alettu kiinnittää pikkumaisesti huomiota myös siihen, minkä arvoisia kyseisen perheen antamat vastalahjat ovat.

– Emme kukaan ole oikeasti sellaisia, jotka miettisivät lahjojen arvoa, mutta nyt on alettu kiinnittää huomiota siihen, että kyseiseltä perheeltä saadut lahjat ovat melko vaatimattomia. Niissä on joskus ajatusta, kuten lapsen tekemässä kynttilässä, ja sellaisiahan lahjoijen juuri pitäisi olla, muistamisia. 

– Mutta kyllä se huono ihminen minussa herää kun mietin, että me saamme askarteluja ja meiltä menee hirveitä summia lahjoihin. Tuntuu ihmeelliseltä, miksi heidän lapsiaan pitää lahjoa niin suureellisesti mutta kaikille muille riittää kiva ajatus.

Miten selittää valtava ero omille lapsille?

Saaraa riipaisee myös se, miten selittää ero lahjamäärissä omille lapsilleen.

– Mietin usein, mitä omat rakkaat lapseni ajattelevat. Vanhin ymmärtää jo, mistä on kysymys, mutta kaksi nuorempaa uskovat vielä joulupukkiin. He saavat kukin pari lahjaa joulupukilta ja tietävät, että loput tulevat meiltä sukulaisilta.

– Lapsi ei tietenkään voi ymmärtää, miksi toiset saavat joulupukilta 30 lahjaa ja itse vain kaksi. Mikä minussa on vikana, enkö ole ollut tarpeeksi kiltti, he kysyvät. Yritän selittää, että suurin osa lahjoista on muilta, Saara toteaa.

Nyt onkin Saaran perheessä tullut mitta täyteen. Listoille listoille ja pakkolahjoille on laitettu stoppi. Tavaran sijaan lahjaksi annetaan lippuja tapahtumiin, joihin mennään yhdessä. 

– Annamme lahjaksi yhteistä aikaa ja kivaa tekemistä. Ainakin meillä on nyt parempi mieli, Saara kertoo.