Joulukirkko vetää yhä suomalaisia: "Kolmessa polvessa nyt ollaan liikkeellä"

Joulupäivän aamulla kello kuusi Kaarlelan keskiaikaisen kirkon kellot Pohjanmaalla moikaavat kutsuen kansaa joulukirkkoon. Vanha kirkko on nähnyt 1500-luvulta saakka paljon, myös 2000-luvulla alkaneen muutoksen.

Sen myötä suuri osa kansasta on siirtänyt joulukirkkonsa aattopäivän hartauteen, aaton perhemessuun tai jouluyön messuun. Silti uskollisia aamukirkkolaisia vielä köpöttelee vanhoista mustista pariovista sisään.

– Tämä on meille vanha perinne, ainakin kolmekymmentä vuotta jo, jos ei enemmänkin. Jouluaamun kirkkoa ei voi jättää väliin, sanoo Seppo Ukskoski.

Samalla joulufiiliksellä on liikkeellä Margita Ukskoski.

– Kuoro ja kaikki! Tämä on kaunis kirkko, kaunis musiikki ja tunnelma kaikkinensa.

Liikkeellä on suuriakin perhekuntia. Pirjo ja Joonas Ressam ovat ottaneet myös Pirjon äidin mukaan.

– Kolmessa polvessa nyt ollaan liikkeellä. Tämä on meille vanha perinne, vain jokunen joulu jäänyt väliin, kun isoäidin syntymäpäiviä vietettiin samana päivänä – nyt häntä ei enää ole, kertoilee Pirjo Ressam.

Joonas on nyt 17-vuotias ja lähtee yhä perheensä mukana kirkkoon.

– Aina se on kuulunut jouluun, muistan, että noin kahdeksanvuotiaasta olen ollut mukana, kertoo Joonas.

Vanha kirkko houkuttaa

Kauniit, suuret alttaritaulut, kynttiläkruunut ja vanha saarnastuoli poikkeavat nykyaikaisesta kirkollisesta tyylistä. Vahvat värit ja kookkaat maalaukset tuovat lämpimän ja kodikkaan tunnun kirkkoon, jonka ikkunoista avautuu luminen talvimaisema.

Kirkko ei ole täynnä, mutta kirkkokuoro laulaa täydessä mitassaan ja kansa yhtyy tuttuihin virsiin: Enkeli taivaan, Maa on niin kaunis ja niin edelleen.

Suomalaisten säännöllinen kirkossakäynti on vähentynyt koko 2000-luvun. Enää noin kymmenesosa kansasta käy kirkossa kuukausittain. Lopuille joulun aika on tärkein paikka jumalanpalvelukselle.

Viime vuosina joulun ajan hartauksiin, messuihin ja jumalanpalveluksiin on osallistunut satoja tuhansia suomalaisia, suurin osa valitsee perhemessun tai aattohartauden. Silti on niitäkin, joille juuri aikainen aamuherätys ja hiljainen, öinen tienoo tuo joulun tunnelman.

– Täällä on ihana tunnelma ja tästä se joulu oikeastaan vasta käynnistyy. Kyllä tämä on se paikka, mihin tullaan jouluaamuisin, sanoo Pirjo Ressam.

Joulu kuluu töissä

Joulukirkot työllistävät myös kirkon työntekijöitä. Kanttori Tuomo Viherjuuri kiirehtää Kaarlelan kirkosta seuraavaan kirkkoon, jossa jumalanpalvelus viedään läpi saman pastorin ja samojen virsien kanssa. Vaikka joulun aika on työn täyteinen, sen sanoma herättää ajatuksia myös kanttorissa.

– Kyllähän joulu menee töissä, mutta se ajatus, että Jumala tuli ihmiseksi, otti orjan muodon ja alentui vastasyntyneeksi ihmislapseksi… Syntyi seimeen, jossa myös uhrikaritsoja kapaloitiin. Hän oli se täydellinen uhrikaritsa, miettii Viherjuuri.

Jos joulukirkkoon tulijat näyttivätkin pimeässä aamussa viluisilta ja unisilta, tunnin kulutta kirkosta poistuu hymyileviä ja heränneitä kansalaisia.