Vapussa yhdistyvät sikin sokin iloisesti monet perinteet. Työväen vappua on vietetty jossakin muodossa Suomessa jo 1800-luvulla. Silloin ohjelmaan kuuluivat muun muassa katutappelut.
Vappua pidetään yleisesti kevään alkamisen sekä opiskelijoiden ja työväen juhlapäivänä. Ensimmäiset maininnat työväen juhlinnasta ovat Suomessa 1800-luvun puolivälistä, vaikka vappua ei silloin vielä pidetty yleisesti työväen juhlana.
Vappu on saanut nimensä pyhimys Valburgista, jonka muistopäivä on 1. päivä toukokuuta |
1870-luvun alussa Tampereen tehdas- ja käsityöläiset kokoontuivat vappuisin keskustaan tappelemaan. Vaihtoehtoista ohjelmaa alettiin kehittää, kun kaupunkilaiset kyllästyivät jokakeväisiin joukkotappeluihin.
– Vapun juhlinta rauhoittui 1880-luvulla, kun kaupungin työläisille alettiin järjestää kävelyretkiä, konsertteja ja iltamia, kerrotaaan Aineeton kulttuuriperintö -sivuilla.
Sivuston mukaan ensimmäiset selvästi poliittiset vappukulkueet marssittiin Helsingissä ja Tampereella vuonna 1898 niin sanotun juomalakkoliikkeen nimissä. Kulkueisiin osallistui tuhansia raittiusaatetta ja kieltolakia kannattaneita ihmisiä. 1900-luvulla työväki alkoi marssia laajempien yhteiskunnallisten ja sosiaalisten epäkohtien parantamiseksi.
Vuodesta 1979 lähtien vappu on ollut Suomessa virallinen liputuspäivä: suomalaisen työn päivä.
Vappumarsseihin osallistui parhaimmillaan 1970-luvulla kymmeniä tuhansia marssijoita. Nykyisin puolueen puheenjohtajat pitävät toki vappupuheita ja marssejakin järjestetään, mutta enemmän vapulta odotetaan aurinkoisia piknik-ilmoja, yhdessäoloa ja vanhan ylioppilaslakin löytymistä kaapin perukoilta.
Kuohuviini kiinnostaa myös. Alkon mukaan sen myynti kasvaa vappuviikolla kymmeneillä prosenteilla.
