Rikolliset poistetaan maasta aina, kun laki sallii, sanotaan Maahanmuuttovirastosta. Virasto kertaa rikoksiin syyllistyneiden turvapaikanhakijoiden hakemusten käsittelyn sääntöjä nyt, kun useampia turvapaikanhakijoita epäillään rikoksista.
Pääsääntö on, että Maahanmuuttovirasto tekee käännyttämis- tai karkottamispäätöksen törkeisiin rikoksiin syyllistyneille. Tosin laki ei salli tätä kaikissa tapauksissa.
Jos ihmisellä on perusteet turvapaikkaan eli pakolaisstatukseen, sitä ei voida jättää myöntämättä edes törkeän Suomessa tehdyn rikoksen takia. Tämä perustuu Geneven pakolaissopimukseen ja Suomen ulkomaalaislakiin, muistuttaa Maahanmuuttovirasto.
Osa turvapaikanhakijoista ei saa pakolaisstatusta, mutta on oikeutettu humanitaarisen suojelun perusteella oleskelulupaan. Tämän epäämistä laki ja kansainväliset sopimukset eivät estä. Silti vakavaankaan rikokseen syyllistynyttä ei voida poistaa maasta, jos häntä uhkaisi kotimaassaan kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu.
Pakolaisaseman voi menettää
Turvapaikan saaminen ei kuitenkaan ole ikuinen tae karkottamista vastaan. Pakolaisaseman ja toissijaisen suojelun lakkauttamista voidaan harkita, jos henkilö syyllistyy rikoksiin.
Poliisi ilmoittaa ulkomaalaisten kaikista vakavista rikoksista Maahanmuuttovirastolle. Virasto tutkii lähes poikkeuksetta ilmoitukset nimenomaan siitä näkökulmasta, onko henkilön suojelemisen lopettamiselle edellytyksiä.
Kun pakolainen syyllistyy törkeisiin rikoksiin, Maahanmuuttovirasto tarkastelee suojeluperusteiden olemassaolon erityisen tarkasti. Jos kaikki ehdot täyttyvät, henkilö karkotetaan.
Käännyttämis- ja karkottamispäätösten täytäntöönpanosta vastaa poliisi. Jos pakolainen syyllistyy rikoksiin, joista seuraa vankeutta, hän ei voi hyödyntää perheenyhdistämisoikeutta. Vankilassa olevan perheenjäsenille kun ei myönnetä oleskelulupia.