Jos Isis ilmoittaisi iskeneensä Turussa, syytettäisiinkö taas ensin islamia? "Pitäisi tuoda selkeämmin ilmi, että teko on mieleltään häiriintyneiden pikkurikollisten"

Edinburghin yliopistossa arabian kieltä ja islamia tutkivan professori Jaakko Hämeen-Anttilan mukaan ihmiset kaipaavat usein vihan purkamiselleen ja teoilleen jonkinlaisen perustelun. Väkivaltaisia tekoja on aiemmin historian saatossa perusteltu muun muassa kommunismilla, demokratialla, arabinationalismilla ja kristinuskolla.

– Jos iskut eivät olisi tapahtuneet islamin nimissä, ne olisi perusteltu jollakin muulla ideologialla, Hämeen-Anttila vastaa ingressin kysymykseen.

Esimerkiksi 1500-luvulla kristinusko toimi hyvänä perusteluna Amerikan valloituksille; jonkun piti pelastaa pakanat helvetin liekeiltä ja samalla Amerikka alistettiin länsimaiden omille poliittisille tarkoitusperille.

Ideologian tai uskonnon käyttö väkivallan perusteluna vaatii kuitenkin, että sen sanoman tulkitaan oikeuttavan väkivaltainen käyttö.

Sodan vai rauhan oppi?

– Islamin oppien perusteella on vaikea määritellä, onko se sodan vai rauhan oppi. Sen oppi jättää suuren varan tulkinnalle, Hämeen-Anttila jatkaa.

Islamin opit perustuvat ennen kaikkea Koraaniin, vaikka muitakin opin lähteitä löytyy. Juuri Koraanista kuitenkin löytyy käsitys jihadista, joka suomennetaan usein pyhäksi sodaksi.

Kun maallikko lukee Koraania, se voi Hämeen-Anttilan mukaan antaa vaikutelman, että kirja kehottaa taistelemaan yleisesti muita vastaan.

– Yleinen tulkinta kuitenkin on, että jihad liittyy historialliseen tilanteeseen, Hämeen-Anttila selventää.

Mekkalaiset hyökkäsivät 620-luvulla Muhammadin johtamaa Medinaa vastaan, joten Koraanissa annettiin perustelut sille, miksi Muhammad sai puolustautua.

Nykyään hyvin harva muslimi tulkitsee Koraania oikeuttavan väkivaltaan. Samaan tapaan harva kristitty tulkitsee, että hänen uskoonsa kuuluisi väkivalta.

– Vaikka esimerkiksi Vanhassa testamentissa pyhän sodan yhteydessä kehotetaan tappamaan kaikki miehen puolet, Hämeen-Anttila kertoo.

Media saattaa houkutella iskun tekijöitä

Hämeen-Anttilan mukaan ihmiset, jotka suhtautuvat islamiin vihamielisesti, haluaisivat nähdä islamin vastaista uutisointia.

– Ongelma on kuitenkin siinä, ettei islamvastainen uutisointi pohjaudu mihinkään.

Kun ajatellaan islamterrorismia, niin se on vain pieni osa islamia. Harvat muslimit syyllistyvät siihen ja iskujen tekijöillä on pieni kannattajajoukko, Hämeen-Anttila väittää.

Hänen mukaansa terroritekojen inspiraationlähteenä on myös usein media, joka kertoo usein näyttävästi iskuista.

– Terroristi tai muuten häiriintynyt ihminen saa haluamansa, kun hän näkee, että iskun teon myötä hän on pitkään etusivun uutisena. Se saattaa houkutella radikalisoituneita ihmisiä tekemään iskuja.

Mieleltään häiriintyneitä pikkurikollisia

Toisaalta median taas on uutisoitava asioista, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Välillä Hämeen-Anttilasta kuitenkin tuntuu, että teoista uutisoidaan hiukan liikaa ja kannustetaan tiedostamatta iskuihin.

Kun näin tehdään, iskun tekijöistä voi muodostua jo valmiiksi radikalisoituneille mielikuva sankarihahmoina. Samalla tuotetaan myös pelkoa, mistä terrorismissa on juuri kyse.

– Median pitäisi tuoda vielä selkeämmin ilmi, että kyseessä ovat mieleltään häiriintyneet pikkurikolliset, jotka ovat imeneet vaikutteita internetistä tai jostain muualta.

Iskun tekijät ovat Hämeen-Anttilan mukaan harvoin todellisessa yhteydessä itse terroristijärjestöihin, vaan he ovat yksittäisiä ihmisiä, jotka ovat ottaneet mallia aiemmista iskuista.