Kirjailija-ohjaaja Jörn Donner pureutuu uudessa esseekirjassaan kriittisellä otteella maamme nykytilaan.
Jörn Donner, 83, ei päästä teoksessaan Suomi Finland (Otava ja Förlaget) Suomen eturivin poliitikkoja helpolla, vaan suomii Juha Sipilän hallitusta urakalla. Donner tekee kirjassaan selväksi etenkin sen, että hän pitää Timo Soinia ja hänen puoluetovereitaan suorastaan vastenmielisinä.
Donner kirjoittaa tienneensä Soinin haaveilleen ulkoministerin pestistä jo pitkään, sillä kirjailija istui kansanedustajakaudellaan Soinin vieressä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnassa.
– Sain sen kuvan, että Soinille on vuosien mittaan muodostunut jonkinlainen käsitys ulkopolitiikasta, vaikka hänen kielitaitonsa onkin kovin rajallinen, ainakin verrattuna tuolloiseen ulkoministeriin Erkki Tuomiojaan.
– Hän ei ollut perehtynyt kovinkaan hyvin maailman tilannetta käsitteleviin aikakauslehtiin ja kirjoihin, pelkästään ulkoministerin toimittamiin tietoihin. Puheenjohtajana hänellä ei ollut aikaa selailla iPadia, mitä kaikki muut paitsi minä ja Salolainen kokouksissamme puuhasivat.
"Soini antaa aihetta häpeään"
Donner kirjoittaa satiiriksi kuvailemassaan teoksessaan vallan olevan tehokasta rauhoituslääkettä.
– Valta ei turmele, kuten usein väitetään (koska Suomessa korruptio ja muukin turmelus on vähäistä), mutta sen turvin on mahdollista tukea ja edustaa ajatuksia ja päätöksiä, jotka ovat ristiriidassa sen avoimuuden ja suvaitsevaisuuden hengen kanssa, joka on ajoittain ollut demokratiallemme tunnusomaista. Timo Soini antaa, huolimatta sympaattisista ominaisuuksistaan ihmisenä, aihetta inhoon ja häpeään.
Unelma suvaitsevaisesta ja avoimesta Suomesta on kirjailijan mukaan särkymässä, mutta se ei ole hänestä yksin Soinin syytä.
– Kun näen nämä kolme miestä, voin pahoin ja minua oksettaa. He olivat nimeltään Sipilä, Stubb ja Soini, mutta sitten Stubb sai potkut omalta puolueeltaan, ja tätä kirjoitettaessa kakkosen nimi on Orpo. Lyhenteenä SOS. Pelastukoon ken voi, Donner lataa.
Tv-dokumenttia ja romaania parhaillaan työstävä Donner piikittelee, että kyseisen kolmikon kaikki projektit junnaavat vain paikallaan.
– Ei voi parhaalla tahdollaankaan väittää, että ne kolme ukkoa, yksi pitkä, yksi laiha ja yksi leveä, jotka muodostavat hallituksemme ytimen, olisivat sivistyneitä. Toisaalta heitä ei voi sanoa sivistymättömiksikään. Heillä on akateemiset oppiarvot, yksi heistä on luonut menestyksekkään yrityksen jonka hän sittemmin myi. Heidän kielitaitonsa on rajallinen, he jopa selviävät yksinkertaisista lausunnoista maan toisella kielellä.
Donner nostaa kirjassaan esiin myös vertauksen muinaisen Kreikan koston jumalattarista, joista käytettiin hänen mukaansa kiertoilmaisua hyväntahtoiset tai hyvää tarkoittavat.
– Joskus mietin, onko hallituksemme rangaistus jostain mitä olemme tehneet. Ja pitäähän se paikkansa. Olemme äänestäneet väärin. Rangaistus on tämä.
Presidentti Niinistölle kiitosta
Nykyisen hallituksen lisäksi Donner muistelee kirjassaan värikkäin sanakääntein myös muita vallankahvassa olleita.
– Lipponen kuuluu poliittisesti menneisyyteen, kun taas Ahtisaari matkustelee kylläkin ympäri maailmaa mutta hänellä ei ole vaikutusvaltaa Suomen politiikassa. Viimeisen kerran kun tapasin hänet, mutta siitä on jo vuosia, hän sanoi voivansa tavata Obaman milloin tahansa. Kohteliaana ihmisenä en kysellyt sellaisen vierailun tarkoitusta. Siitä ei tullut mitään. Ehkä hän odottaa kutsua Donald Trumpilta.
Tarja Halosen 12 vuotta kestäneeltä presidenttikaudelta Donner ei muista juuri mitään. Paitsi kissan, jonka Halonen sai Venäjän suurlähettiläältä.
– Hänen aikanaan uusi kylmä sota ei ollut vielä kärjistynyt. Halonen suhtautui minuun aina ystävällisesti, mutta en ollut äänestänyt häntä eikä minulta pyydetty apua. (Nyt muistan, ettei silloin eikä aiemmin tai myöhemminkään ollut mitään merkitystä sillä ketä minä ”tuin” tai en tukenut. Oma turhamaisuuteni sai minut eri yhteyksissä hankkiutumaan toimiviin väleihin presidenttiemme kanssa, alkaen Kekkosesta, joka kirjoitti minulle muutaman ystävällisen kirjeen, Niinistöön, joka on sanonut jollain tapaa pitävänsä kulturelleista keskusteluistamme, mikä saattaa osaltaan johtua hänen runoilevasta vaimostaan.)
Presidentti Niinistölle kirjailijalta heruu hieman kiitosta.
– Koska Niinistön mahdolliset vastaehdokkaat eivät vaikuta kovin kiinnostavilta, on varminta pitää nykyinen viranhaltija tehtävässään. Hän on kaikin tavoin edustava ja sivistynyt ihminen. Joka tapauksessa tarpeeksi sivistynyt virkaansa.
Lainaukset Suomi Finland -kirjasta (Otava ja Förlaget).
Kesällä Donneria haastateltiin myös MTV:n erikoishaastattelussa, katso videot alta.
2:48
1:44
