Jonne Virtasen luotsaama Jukurit teki jymy-yllätyksen Liigassa, kun se kellisti kahden edelliskevään hopeajoukkueen Pelicansin playout-sarjassa. Virtanen lataa nyt avointa tekstiä menneistä kuukausista ja siitä, miten Jukurit onnistui pitämään itsensä liigakartalla.
– Suurin tunne on helpotus. Paine on ollut ihan helvetinmoinen, Jukureiden päävalmentaja Jonne Virtanen puuskahti MTV Urheilulle Lahdessa.
Jukureiden kausi oli juuri päättynyt lauantai-iltaan. Sen kohtalo ratkesi, kun Peter Abbandonato iski ensimmäisessä jatkoerässä kiekon Pelicansin verkkoon. Jukurit otti tämän myötä neljännen voittonsa Liigan playout-sarjassa.
Kun Jukurit rämpi läpi runkosarjan sarjataulukon pohjilla, moni rakensi jo tarinaa, missä Helsingin Jokerit tiputtaa mikkeliläisseuran Mestikseen kevään liigakarsinnoissa. Näin piti käydä, mutta niin ei käynyt.
– Kukaan muu ei uskonut tähän, paitsi me. Me olimme ainoita, Jukureiden luotsi Virtanen lataa.
– Toki on selvää, että Pelicans tuli tähän sarjaan vaikeasta tilanteesta. Heillä oli henkisiä haasteita ja niin edelleen, mutta katsokaa nuo pelit. Pelasimme hemmetin hyvin. Jos olisimme pelanneet koko kauden ajan näin, niin olisimme taistelleet ihan eri sijoituksista, emmekä olisi olleet missään playouteissa. Pelicans oli vaikean tilanteen keskellä ja tiedostimme sen. Emme antaneet mitään ja he turhautuivat. Toki, en tietenkään ala sen enempää arvioimaan heidän tekemisiään, vaan arvioin sitä, mitä me teimme, Virtanen perkaa.
Jukureiden valmennus laskeskeli, että mikkeliläisjoukkue antoi keskimäärin vain kuusi maalipaikkaa per peli Pelicans-sarjan neljässä ensimmäisessä ottelussa.
– Se on ihan älyttömän pieni määrä. Tuo vain kertoo siitä, miten joukkue sitoutui meidän suunnitelmaamme. Tuon suhteen joukkue teki ihan kympin suorituksen, Virtanen kehuu.
– Saimme pelin sellaiseksi, että se palveli meitä. Oli kovaa tempoa ja mentiin, eikä meinattu. Vasta Lahden viides peli oli sellainen, missä Pelicans sai kiekolla pelatessaan tempoa alas. Jos miettii, että miten näitä pelejä voitetaan, niin meidän maalivahtipelimme oli hyvää ja voitimme erikoistilanteet. Jos puhuu alivoimasta, niin meillä ei ollut hirveästi sinne suunnattuja pelaajia lähtökohtaisesti tarjolla. Tässä matkan aikana esimerkiksi (Severi) Immosesta, (Viljam) Sandvikista ja kumppaneista tuli alivoimapelaajia. He ottivat tuolla puolella isoja steppejä ja meistä kasvoi joukkue. Olimme neljän ketjun orkesteri, Virtanen käy läpi.
Juttu jatkuu kuvan alla.
Jukureiden päävalmentaja Jonne Virtanen jakamassa ohjeita.Mikko Lieri / All Over Press
”Kaikki on otettu vastaan”
Virtanen, 37, nimitettiin Jukureiden päävalmentajaksi 15. tammikuuta. Tuossa vaiheessa oli jo lähes täysin varmaa, että Jukurit jää sarjataulukossa viimeiselle sijalle, mikä tiesi sitä, että sen kausi jatkuisi playout-sarjassa.
Kun Virtanen otti Jukureiden päävalmentajapestin vastaan, hän tiedosti sen, mitä tuleman pitää. Virtasen kaikista suurin haaste liittyi siihen, miten hän yritti saada Jukureiden henkisen tilan kuntoon.
– Harjoittelimme alkuun ihan älyttömiä määriä ja se näkyi tuloksissa. Pelaajat kuitenkin ymmärsivät sen, että tässä harjoitellaan nyt jotain varten. Kevensimme taakkaa loppua kohden ja saimme tuloksia aikaiseksi, mikä taas toi itseluottamusta joukkueeseen. Pelasimme nyt sitten parasta lätkäämme, Virtanen näkee.
Sarjan pohjilla rämpinyt Jukurit oli rajun kritiikin ja likapyykin kohteena koko kauden ajan. Kritiikki ei yhtään vähentynyt myöskään sillä hetkellä, kun Virtanen palkattiin seuran uudeksi päävalmentajaksi. Moni ihmetteli, että miksi varsin kokematon kaveri värvättiin vaikeuksissa olleen joukkueen vastuuluotsiksi.
Virtanen kun oli toiminut vain kahden ja puolen kauden ajan päävalmentajana – pelaajauransa jälkeen.
– Kaikki kritiikki on otettu vastaan, Virtanen ilmoittaa napakasti, jatkaen isosta kuvasta:
– Olemme puhuneet avoimesti siitä, että näin ne meistä ajattelevat. Sanoin joukkueelle, että ulkopuolisten mielestä meillä on paskat pelaajat ja vielä paskempi koutsi.
– Se on hienoa, että jääkiekkoa seurataan. Jos henkilökohtaisesti miettii, niin mua on aina epäilty. Tuo pitää kääntää voimavaraksi. En halua kuitenkaan tehdä tästä mitään Jonne Virtasen numeroa. Se on täysin pelaajien ansiota, että missä nyt olemme, Virtanen painottaa.
Jukureiden pelaajista joukkueen kapteeni Jesper Piitulainen jakoi räväköitä kommentteja lauantain Pelicans-ottelun jälkeen.
– Kasasta paskaa löytyi nyt neljä kappaletta kultahippuja tähän kauteen, Piitulainen täräytti MTV Urheilun lähetyksessä.
Piitulainen reagoi tunteikkaasti, kun Jukurit onnistui säilyttämään paikkansa Liigassa.
– Jos miettii tuota meidän kapteeniamme ja sitä, millaisen työn hän on minun aikanani tehnyt, kun on tullut tukkaan ja on tullut tikareita joka suunnalta. Hän on jaksanut innostua ja hän on paiskinut arjessa kovalla asenteella töitä. Kun halasimme tuon (ratkaisevan) ottelun jälkeen, niin kyllä siinä varmasti purkautui tunnetta ihan molemmilla osapuolilla. Hänellä vielä pidemmältä ajalta. Tämä on kuitenkin hänelle se seura. Hänellä on vielä pidempi side tähän hommaan, Jukureiden luotsi Virtanen miettii, jatkaen:
– Muistan, kun nuori lihapulla tuli joskus Raumalle pelaamaan ja pelasimme siellä yhdessä. Millainen mies ja millainen liideri hänestä on kasvanut. Suomessa tästä lätkähommasta tehdään niin hirveän valmentajakeskeistä. Kyllä tästä suurin kunnia menee hänelle (Piitulaiselle) ja meidän johtaville pelaajille kuten (Niclas) Lundgrenille, (Lucas) Nordsäterille ja niin edelleen. He olivat niitä, jotka toivat tämän porukan yhteen, eikä yksikään valmentaja. Olen kiitollinen siitä, että sain koutsata heitä. He ottivat tästä kopin. He pitivät Jukurit tässä sarjassa.
Juttu jatkuu videon alla.
3:13Jukurit-kapteeni Jesper Piitulainen: "Kasasta paskaa löytyi nyt kultahippuja neljä kappaletta tähän kauteen"
Tulevaisuus auki
Virtanen kehuu sitä, miten Jukureiden joukkue kasvoi niiden kahden kuukauden aikana, mitä hän ehti olla mikkeliläisryhmän mukana.
– Olen ollut vain tuuppimassa heitä oikeaan suuntaan. He tässä ovat sen työn tehneet, Virtanen jakaa kunniaa.
Samaan aikaan Virtanen on rehellinen myös omasta tilanteestaan.
– Olihan tämä minulle niin sanotusti ”do or die” -hetki, vaikka eihän tässä kukaan kuole. Fakta on kuitenkin se, että 70 prosenttia tulokasvalmentajista valmentaa vain vuoden. Tässä oli kaksi sarjaa aikaa voittaa jompikumpi, että työt jatkuvat. Kyse on kuitenkin perheen elannosta ja niin edelleen. Painetta riitti, mutta luotin tuohon jengiin, Virtanen miettii.
Mitä meinaat nyt seuraavaksi tehdä?
– Veikkaan, että nukun kaksi päivää ja sitten teemme analyysin tästä menneestä. Sitten on lähtötapaamisia ja samaan aikaan pitää pystyä myös itseään kehittämään. Pitää mennä peilin eteen miettimään, että mikä meni hyvin ja missä on kehittämisen varaa. Sitten katsotaan, että missä duunit jatkuvat, Virtanen perkaa.
