Jihadistinen aktivismi on kasvanut Suomessa merkittävästi 2010-luvulla, kertoo sisäministeriön tilaama tuore tutkimus. Toiminta on tutkimuksen mukaan Suomessa yhä moniin muihin Länsi-Euroopan maihin verrattuna vähäistä, hajanaista ja epäorganisoitunutta, mutta siinä mukana olevien määrä on kasvanut selvästi.
Tutkimuksen mukaan Suomessa suurin yksittäinen liikehdinnän kehittymiseen vaikuttanut tekijä on ollut konflikti Syyriassa ja Irakissa. Muun muassa äärijärjestö Isisin kalifaattiprojekti ja sen tuottama propaganda ovat tuoneet eri taustoista tulevia jihadismin kannattajia yhteen ja luoneet maaperää radikalisoitumiselle.
Suomessa kyse on enimmäkseen pienimuotoisesta ja väkivallattomasta tukitoiminnasta, kuten henkilöiden rekrytoinnista, jihadistisen aineiston kääntämisestä ja levittämisestä sekä rahan keräämisestä ja lähettämisestä aseellisille ryhmittymille.
Vähäisemmässä määrin ilmiöön on tutkimuksen mukaan vaikuttanut myös vuosien 2015–2016 ennätyksellinen turvapaikanhakijoiden maahantulo. Tuolloin Eurooppaan saapui turvapaikanhakijoiden mukana myös ihmisiä, joilla oli yhteyksiä aseellisiin jihadistiryhmiin.
Ilmiö on tutkimuksen mukaan todennäköisimmin tullut alun perin Suomeen tänne muuttaneiden tai täällä vierailleiden aktiivien tai aseellisiin ryhmiin kytkeytyneiden henkilöiden mukana. Kun vielä ennen 2010-lukua jihadistinen liikehdintä oli Suomessa hyvin vähäistä, on siitä tullut nyt entistä monimuotoisempaa, järjestäytyneempää ja vahvemmin ulkomaisiin toimijoihin ja alueisiin kytkeytynyttä.
– Suomeen vaikuttaa muodostuneen entistä laajempia jihadistiseen liikehdintään kytkeytyviä sosiaalisia verkostoja, tutkimuksessa kerrotaan.
Supon seurattavien määrä on moninkertaistunut
2000-luvun alussa Suomessa oleskeli suojelupoliisin (supo) mukaan kymmeniä henkilöitä, joilla on tai on ollut yhteyksiä kansainväliseen terrorismiin. Määrä on kasvanut noista ajoista moninkertaiseksi.
Vielä vuonna 2012 terrorismin torjunnan kohdehenkilöitä oli noin 200, vuonna 2014 noin 300 ja viimeiset pari vuotta luku on pysynyt noin 370 henkilössä. Tutkimuksessa huomautetaan, että tämä tuskin kertoo koko kuvaa. Esimerkiksi Turun terrori-iskusta tuomittu ei ollut supon kohdehenkilölistalla, vaikkakin poliisille oli annettu vinkki hänestä etukäteen. Supon listalla voi olla sekä Suomessa että ulkomailla oleskelevia henkilöitä.
– Ilmiöön kytkeytyy monenlaisia henkilöitä, joiden merkitys jihadistisen liikehdinnän kehittymiselle vaihtelee merkittävästi. Side jihadistiseen liikehdintään vaihtelee passiivisesta kannatuksesta jatkuvaan ideologian tai sen omaksuneiden toimijoiden agendan edistämiseen, tutkimuksessa kerrotaan.