Jihadismi on kasvattanut merkittävästi kannatustaan Suomessa – pääosin pienimuotoista ja väkivallatonta tukitoimintaa

Tutkimuksen mukaan Suomessa suurin yksittäinen liikehdinnän kehittymiseen vaikuttanut tekijä on ollut konflikti Syyriassa ja Irakissa. Muun muassa äärijärjestö Isisin kalifaattiprojekti ja sen tuottama propaganda ovat tuoneet eri taustoista tulevia jihadismin kannattajia yhteen ja luoneet maaperää radikalisoitumiselle.

Suomessa kyse on enimmäkseen pienimuotoisesta ja väkivallattomasta tukitoiminnasta, kuten henkilöiden rekrytoinnista, jihadistisen aineiston kääntämisestä ja levittämisestä sekä rahan keräämisestä ja lähettämisestä aseellisille ryhmittymille.

Vähäisemmässä määrin ilmiöön on tutkimuksen mukaan vaikuttanut myös vuosien 2015–2016 ennätyksellinen turvapaikanhakijoiden maahantulo. Tuolloin Eurooppaan saapui turvapaikanhakijoiden mukana myös ihmisiä, joilla oli yhteyksiä aseellisiin jihadistiryhmiin.

Ilmiö on tutkimuksen mukaan todennäköisimmin tullut alun perin Suomeen tänne muuttaneiden tai täällä vierailleiden aktiivien tai aseellisiin ryhmiin kytkeytyneiden henkilöiden mukana. Kun vielä ennen 2010-lukua jihadistinen liikehdintä oli Suomessa hyvin vähäistä, on siitä tullut nyt entistä monimuotoisempaa, järjestäytyneempää ja vahvemmin ulkomaisiin toimijoihin ja alueisiin kytkeytynyttä.

–  Suomeen vaikuttaa muodostuneen entistä laajempia jihadistiseen liikehdintään kytkeytyviä sosiaalisia verkostoja, tutkimuksessa kerrotaan.

Supon seurattavien määrä on moninkertaistunut

2000-luvun alussa Suomessa oleskeli suojelupoliisin (supo) mukaan kymmeniä henkilöitä, joilla on tai on ollut yhteyksiä kansainväliseen terrorismiin. Määrä on kasvanut noista ajoista moninkertaiseksi.

Vielä vuonna 2012 terrorismin torjunnan kohdehenkilöitä oli noin 200, vuonna 2014 noin 300 ja viimeiset pari vuotta luku on pysynyt noin 370 henkilössä. Tutkimuksessa huomautetaan, että tämä tuskin kertoo koko kuvaa. Esimerkiksi Turun terrori-iskusta tuomittu ei ollut supon kohdehenkilölistalla, vaikkakin poliisille oli annettu vinkki hänestä etukäteen. Supon listalla voi olla sekä Suomessa että ulkomailla oleskelevia henkilöitä.

–  Ilmiöön kytkeytyy monenlaisia henkilöitä, joiden merkitys jihadistisen liikehdinnän kehittymiselle vaihtelee merkittävästi. Side jihadistiseen liikehdintään vaihtelee passiivisesta kannatuksesta jatkuvaan ideologian tai sen omaksuneiden toimijoiden agendan edistämiseen, tutkimuksessa kerrotaan.

Yksi supon seuraamista ryhmistä ovat konfliktialueelle matkustaneet henkilöt, joita viranomaiset ovat tunnistaneet yli 80, joukossa niin ulkomailta tänne tulleita kuin myös kantasuomalaisia. Tutkimuksen mukaan määrä on todennäköisesti tätä suurempi. Suurin osa lähtijöistä on nuoria miehiä. Naisten osuus on kuitenkin yli viidennes.

Ilta-Sanomat kertoi viikonloppuna Suomessa jo 15 vuoden ajan radikaalia islamia harjoittaneesta verkostosta, jossa keskeisessä roolissa olivat nimenomaan kantasuomalaiset muslimeiksi kääntyneen naiset. Osa heistä oli matkustanut Syyriaan. Terrorismin rahoitusta eurooppalaisten yleisradioyhtiöiden kanssa selvittänyt Ylen MOT taas kertoi vastikään, että oululaisen imaamin vävy ja tytär lähtivät Syyriaan vuonna 2017, jossa vävy kuoli Isisiin riveissä.

Merkittävä osa lähtijöistä on viranomaistietojen mukaan pyrkinyt osallistumaan väkivaltaiseen toimintaan jihadistiryhmissä.

Rekrytoijia ja syrjäytymisen partaalla olevia

Tutkimuksen mukaan päätelmiä siitä, minkälaisia jihadistiseen toimintaan osallistuvat henkilöt ovat, on vaikea tehdä. Kansainvälisen tutkimuksen pohjalta kuitenkin tiedetään, että joukko on kirjava. Tutkimus jakaa henkilöt karkeasti kahteen ryhmään, joista ensimmäistä kutsutaan avainaktivisteiksi.

–  Avainaktivisteilla on merkittävä rooli ryhmien ja verkostojen muodostumisessa ja toiminnan suunnittelemisessa. He ovat toimineet yhteyshenkilöinä paikallisten pienryhmien ja laajempien verkostojen sekä ulkomaisten jihadististen toimijoiden välillä, koska monet heistä ovat osallistuneet jihadistiryhmien taisteluihin tai koulutusleireille Euroopan ulkopuolella.

Suomessa tällaisia henkilöitä on tutkimuksen mukaan tunnistettu vain vähän.

Toiseen ryhmään kuuluvat henkilöt, jotka etsivät elämälleen suuntaa tai tarkoitusta ääri-ideologian parista.

–  Heillä saattaa olla esimerkiksi elämänhallintaan liittyviä ongelmia tai haastava elämäntilanne, jolloin toimintaan mukaan lähteminen näyttäytyy ratkaisuna tähän. Joissakin tapauksissa heidän osallistumistaan saattaa motivoida myös halu pelastua ja sovittaa uskonnollista kääntymistä tai heräämistä edeltäviä syntejä taistelemalla "Allahin tiellä".

Muun muassa Isis on on tuottanut merkittävästi juuri tälle ryhmälle suunnattua propagandaa.

Tutkimuksessa tehtiin 40 haastattelua

Tutkimus perustuu avoimiin lähteisiin, eikä siinä ole käytetty luottamuksellisia viranomaistietoja. Tutkimuksessa on käytetty muun muassa internetin ja sosiaalisen median aineistoa, oikeudenkäyntiasiakirjoja, esitutkintamateriaalia, kirjallisuutta, media-aineistoa ja kansainvälistä tutkimusta. Lisäksi tutkimukseen on haastateltu pariakymmentä muslimiyhteisön edustajaa ja muita asiasta tietäviä tahoja.

Jihadismi on monitulkintainen termi. Tutkimuksessa esimerkiksi al-Qaidan ja Isisin edustama jihadismi määritellään ääriliikehdinnäksi, joka tähtää aseellisen toiminnan ja terrorismin keinoin islamilaisen yhteiskunnan luomiseen. Suuntaus pyrkii kaatamaan modernit valtiot ja kansainvälisen järjestyksen epäislamilaisina.

Tutkimuksen toteuttaneiden Leena Malkin ja Juha Saarisen mukaan tutkimuksen teko oli haastavaa muun muassa siksi, että ilmiötä on Suomessa tutkittu vasta vähän ja aiheesta tehty tutkiva journalismikin on ollut vähäistä. Lisäksi Suomessa on käyty vasta muutamia terrorismioikeudenkäyntejä.

Supo on tiedottanut aiheesta paljon, mutta tutkimuksen mukaan suojelupoliisin antama tieto on kuitenkin edelleen vähäistä ja luonteeltaan yleistävää sekä monitulkintaista ja vaikeaselkoista jopa ilmiöön erikoistuneille tutkijoille. Siksi tutkimukseen tulisi suhtautua tutkijoiden mukaan lähinnä alustavana ja karkeana arviona.