Jemenissä siepattu: Kokemus syvensi kuvaa jihadismista

Suomalaistutkija Atte Kaleva pitää Supon esittämiä lukuja ainakin jossain määrin huolestuttavina.

– Jostain syystä Syyria koetaan Euroopassa ja Suomessakin läheisemmäksi. Ei tässä nyt kannata mitään dystopioita (tulevaisuuden epätoivottava yhteiskunta) tulevaisuudesta maalailla, mutta onhan tämä tietyssä mielessä huolestuttavakin kehitys mikä on nähtävissä. Haluan kuitenkin korostaa, että vielä ei ole mitään syytä paniikkinappulan painamiseen.

"Uskonnollinen motivaatio pätee Suomessakin"

Kaleva ei osaa tarkalleen sanoa, miksi Suomesta halutaan lähteä juuri Syyriaan.

– Tämä on vaikea kysymys. Tietysti uskonnollinen motivaatio on siellä taustalla, ei sitä kannata kiistää tai vähätellä, että se pätee kyllä Suomessakin.

Supon arvion mukaan Suomesta on lähtenyt jopa 40 henkilöä taistelemaan ääri-islamistien puolelle Syyriaan. Samalla myös sodasta palaavien jihadistiveteraanien lukumäärä on lisääntymässä Euroopassa.

Kalevan mukaan taistelijoiden palaaminen Suomeen ja Eurooppaan saattaa muodostaa tulevaisuudessa jonkinlaisen riskitekijän.

– Tietyssä mielessä näin voi olla. Näin kävi hyvin voimakkaasti Afganistanin jihadin jälkeen, kun taistelijat palasivat takaisin arabimaihin, ja heitä ei otettukaan siellä vastaan sankareina vaan pistettiin vankilaan. Kyllähän se loi sellaisen tilanteen, mistä nyt kärsitään Jemenissä ja Saudi-Arabiassakin.

Ääri-islamin kolme vaihtoehtoa

Porin Prikaatissa työskentelevä Kaleva valmistelee parhaillaan väitöskirjaa ääri-islamista Turun yliopistoon. Al-Qaidan tapaisen islamistisen ääriliikkeen tulevaisuudelle hän hahmottaa kolme mahdollista skenaariota.

– Saattaa olla, että se sirpaloituu entisestään. Tai sitten se muuttuu tällaiseksi järjestäytyneen rikollisuuden osaksi, jolloin kuvaan tulee mukaan muun muassa huumekauppaa, ihmiskauppaa ja prostituutiota. Yksi vaihtoehto on, että jihadistit alkavat julistaa toinen toisiaan epäislamistisiksi, jolloin kyllä se koko ajatusmalli hajoaa siihen.

Atte Kalevalla on tutkimusaiheeseensa poikkeuksellisen konkreettinen tuntuma. Kaleva ja hänen vaimonsa siepattiin vuoden 2012 lopulla Jemenissä.

Kaikessa kauheudessaan usean kuukauden sieppausaika syvensi tutkijan näkemystä jihadismista.

– Kyllä se on laajentanut näkemystä siitä tavallisen jihadistin maailmankuvasta, miten se rakentuu ja miten hän ajattelee asioista. Se, että yritin saada heidät kohtaamaan minut ihmisenä, tarkoitti totta kai myös sitä, että itse jouduin kohtaamaan heidät ihmisenä.

– Tällainen tietynlainen demonisaatio on ehkä karissut, ja voi nähdä sen ihmisen siellä kamalienkin ja väkivaltaisten aatteiden takana, Kaleva sanoo.

Atte Kaleva puhui jihadismista Bank of ideas -ajatushautomon Syyriaa käsittelevässä seminaarissa tänään Helsingissä.