Jean Todt ja Michael Schumacher tekivät Ferrarilla tuhoisaa jälkeä yhdessä, mutta yhteistyö alkoi takellellen, ja lähellä oli, että Todt ei olisi saanut johdattaa tallia 2000-luvun alun huimaan menestykseen.
LUE MYÖS: Ralf Schumacher tympääntyi toistuvaan Michael-kysymykseen urallaan – "Ne olivat ärsyttävämpiä kuin se tilanne"
MAINOS
Koko F1-kausi C Morella!
Venäjän GP suorana 25.-27.9.
Pe: 1. harjoitukset klo 10.55, 2. harjoitukset klo 14.55
La: 3. harjoitukset klo 11.55, aika-ajot klo 14.55, ennakkotunnelmat klo 14.00
Su: Venäjän GP klo 14.05, ennakkotunnelmat klo 13.00Kaikki suorat ajolähetykset C More Maxilla ja cmore.fi -suoratoistopalvelussa
Todt ja Schumacher saavuttivat 11:n yhteisen Ferrari-kautensa aikana yhteensä 72 GP-voittoa sekä viisi kuljettajien ja kuusi valmistajien maailmanmestaruutta.
Kultasuoneen iskettiin kuitenkin vasta kaudella 1999. Ennen tätä ajetuilla kolmella kaudella Todt ja Schumacher joutuivat katsomaan ensin Williamsin, sitten McLarenin voitonjuhlia.
– Kaudella 1996, kun meillä oli ollut muutamia keskeytyksiä, alkoi olla painetta, että minun pitäisi lähteä, Todt kertoi kaksi viikkoa sitten Mugellossa uutistoimisto Press Associationin toimittajan Philip Duncanin haastattelussa.
Kyseessä oli Todtin neljäs ja Schumacherin ensimmäinen kausi tallissa. Ferrarille sattui kauden 16 osakilpailussa kaikkiaan 16 keskeytystä. Kesän ja alkusyksyn aikana tallin kakkoskuski Eddie Irvine oli peräti kahdeksan kisan keskeytysputkessa, ja kolmessa näistä kilpailuista myös Schumacher keskeytti.
– Mutta Michael sanoi, että "jos Jean lähtee, minäkin lähden". He eivät halunneet hänen lähtevän. Minusta he välittivät paljon vähemmän, mutta Michael oli vankkumaton lausunnoissaan, joten sain jäädä, Todt sanoo.
Loppu on historiaa.
Todt hankittiin Ferrarille hänen johdettuaan Peugeot'n menestykseen niin rallissa kuin radalla.
– Olin yllättynyt. Ferrarilla oli aina ollut italialainen johtaja. Olin silloin töissä yrityksessä, jossa pääsin eteenpäin urallani ja tiesin, että minulla olisi siellä tulevaisuus. Ferrarille lähteminen oli riski, ja siihen sisältyi mahdollisuus, että minut erotettaisiin vain muutaman vuoden jälkeen.
Benettonilla kaksi maailmanmestaruutta voittaneen Schumacherin houkutteleminen oli lopulta ratkaiseva askel Ferrarin tiellä menestykseen.
– Ensimmäinen todellinen tapaamisemme sopimuksen tiimoilta oli heinäkuun lopussa vuonna 1995. Se oli hotellissa Monte Carlossa. Paikalla oli minun lisäkseni Ferrarin lakimies Henry Peter sekä Michael ja hänen managerinsa Willi Weber. Meidän täytyi siirtyä huoneesta toiseen, sillä hotelli oli täynnä. Lopulta olimme Michaelin huoneessa, kun allekirjoitimme sopimuksen.
Schumacherin mukana Benettonilta siirtyivät tekninen johtaja Ross Brawn ja suunnittelija Rory Byrne, joilla molemmilla oli keskeinen rooli siinä, että Schumacher sai lopulta käsiinsä voittaja-auton.