Jättimäisen datakeskushankkeen hyödyt arveluttavat energia-alan konkaria: "Taikatemppu tässä on se, että vähennetään päästöä, jota ei edes ole"

Espooseen, Kirkkonummelle ja Vihtiin kaavaillut keskukset ovat Suomen suurimpien ICT-investointien joukossa. Microsoftin mukaan keskuksissa käytettävä sähkö on päästötöntä.

Hanke on merkittävä myös Microsoftin kumppanina toimivalle energiayhtiö Fortumille, joka aikoo hyödyntää Espoon ja Kirkkonummen satojen megawattien tehoisten keskusten hukkalämpöä kaukolämmön tuotannossa. Noin 40 prosenttia Espoon, Kirkkonummen ja Kauniaisten kaukolämpöasiakkaista saisi lämpönsä uusista datakeskuksista.

Hukkalämmön talteenottoa ei tässä mittakaavassa ole tehty aiemmin missään. Hankkeen rahallinen arvo on yhtiölle noin 200 miljoonaa euroa.

– Fortumin kannalta tämä on erittäin tärkeä hanke hiilineutraalisuustavoitteemme saavuttamiseksi. Ja kyllä tämä on Suomen ja koko yhteiskunnan kannalta merkittävä hanke, sanoo Fortumin lämmitys- ja jäähdytysliiketoiminnan johtaja Ilkka Toijala.

Fortumin tavoitteena on, että yhtiön kaukolämmöntuotanto on hiilineutraalia vuosikymmenen loppuun mennessä. Yhtiön mukaan datakeskusten hukkalämmön hyödyntäminen leikkaisi hiilidioksidipäästöjä 400 000 tonnia vuodessa. 

Lue lisää: Microsoft ja Fortum yhteistyöhön: Microsoft rakentaa Suomeen datakeskusalueen

Erimielisyyttä päästövähennyksistä

Pitkän uran energiateollisuudessa tehnyt insinööri ja Espoon ympäristöyhdistyksen jäsen Juha Solantie kyseenalaistaa hankkeen kertomia lukuja hukkalämmön hyödyntämisestä ja hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä.

Hänen mukaansa hukkalämpöä syntyy moninkertaisesti hyödyntämismahdollisuuteen nähden.

– Fortumin väitteitä hukkalämmön hyödyntämisestä havainnollistaa hyvin vanha sanonta, että miten kolmen tuuman tuotos mahtuisi tuuman rööriin. Ja eihän se toki mahdukaan, ei edes kahteen sellaiseen.

– Tuolla laskukaavalla laskettu datakeskusten yhteinen niin sanottu päästövähenemä olisi moninkertainen verrattuna siihen päästöön, joka tällä hetkellä ylipäätään aiheutuu koko energiantuotannosta Espoossa. Eli Fortumin taikatemppu tässä on se, että vähennetään päästöä, jota ei ole edes olemassa. Se on mielestäni kohtuullisen ankaraa, kun ottaa huomioon, että Fortum on kaukolämpöverkon operoitsija Espoossa, Solantie sanoo.

Solantie pohjaa kantansa Suomen ympäristökeskuksen päästökauppatilastoihin, joihin on kerätty tietoa eri tuotantolaitosten energiantuotannosta Suomessa. 

Fortumin Ilkka Toijala pitää kiinni yhtiön kannasta keskusten päästövähenemästä.

Yhtiö on hänen mukaansa avannut laskelmia asemakaavan valmisteluaineistossa. Hän muistuttaa myös, että yhtiö pyrkii kivihiilen lisäksi eroon myös maakaasusta ja öljystä.

Kyse on laskentatavan erosta, ja hankkeen vastustajat laskevat hänen mukaansa koko datakeskuksen sähkönkäytön lämmityksen päälle, mikä eroaa yhtiön mallista. 

– Meillä on olemassa simulointimalli, millä me mallinnamme kaukolämpöjärjestelmäämme ja sen tuotantoa. Sen avulla me voimme arvioida eri hankkeiden vaikutukset. Sieltä tämä tulos tulee, noin 400 000 tonnia vuositasolla, mikä on kyllä hyvin merkittävä luku, sanoo Toijala.

Ympäristöyhdistys on valittanut Espoon datakeskuksen asemakaavasta ja jatkovalituslupa on korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyssä. Perusteluna on muun muassa se, että laitosten yhteisvaikutuksia ei ole tuotu esiin. 

– Mikäli tällainen menettely sallittaisiin, se asettaa vaikutuksensa rehellisesti esittävät hankkeet epätasapuoliseen asemaan päätöksenteossa. Se vaarantaisi koko elintärkeän vihreän siirtymän, koska siinä on voitava vertailla hankkeita läpinäkyvästi ja löytää niistä parhaat. Hankkeen menettelyssä on kyse yhteiskunnallisesti erittäin merkittävästä ennakkotapauksesta, Juha Solantie sanoo.

Suuren tehon maakaapeli mietityttää Kirkkonummella

Espoon naapurissa Kirkkonummella datakeskusalueen kaava on saanut lainvoiman. Kirkkonummella datakeskushankkeeseen liittyy myös kaksi 8,5 kilometrin mittaista 400 kilovoltin suurjännitekaapelia, mikä on herättänyt keskustelua paikallisten asukkaiden keskuudessa. 

Joidenkin maanomistajien vastustuksesta huolimatta valtioneuvosto myönsi keväällä Fortumin tytäryhtiölle lunastusluvan ja pysyvän käyttöoikeuden maakaapelien rakentamiseksi. Päätös ei ole vielä lainvoimainen ja siitä on valitettu.

Kaapeleilla on määrä yhdistää Kirkkonummen Kolabackenissa sijaitseva datakeskus ja sen sähköasema valtakunnan verkkoon. 

Vierekkäiset kaapelit kulkisivat ihmisten tonttien poikki esimerkiksi Luoman kylällä Kirkkonummella.

Luoman asukkaisiin lukeutuu myös kokoomuksen kunnanvaltuutettu Hannu Valtanen. Hän ihmettelee kaapelihankkeen ripeää etenemistä ilman ympäristövaikutusten arviointia, kun kyseessä on pilottihanke.

"Asukkaat kuin koekaniineja"

Vastaavan tehon suurjännitekaapeleita ei ole Suomessa aiemmin toteutettu maakaapelina. Valtanen arvioi Fortumin saaneen viestinsä tehokkaasti läpi päätöksenteossa valtioenemmistöisenä yhtiönä.

– Kun kyse on valtioenemmistöisestä yhtiöstä, riittää että he vakuuttavat kaiken olevan kunnossa. Ympäristövaikutusten arviointi on jätetty tekemättä, vaikka kyse on terveydestä. Asukkaat, joiden pihojen kautta kaapelit kulkevat, ovat ikään kuin koekaniineja, Valtanen sanoo.

Asukkaiden huoli liittyy varsinkin kaapelien magneettikentän mahdollisesti aiheuttamiin terveyshaittoihin. Säteilyturvakeskus totesi omassa lausunnossaan, että kaapelien aiheuttama magneettikenttä ei merkittävästi lisää lähimmässäkään asuinrakennuksessa sähkölaitteiden ja -johtojen aiheuttamaa magneettikenttää. Näin ollen kaapeleilla ei ole terveydellistä haittaa alueen asukkaille. 

Hannu Valtanen katsoo, että todennettuja mittaustuloksia ei ole pystytty kunnolla tekemään, sillä Suomessa ei ole 400 kilovoltin maakaapeleita. Hänen mukaansa STUKin mittaus tehtiin sähkökeskuksen lähellä, jossa pitkäaikaiselle altistumiselle haitallisten pitoisuuksien havaitseminen ei onnistu.

– Lausunnossa esitetyt laskelmat ovat puhtaasti teoreettisia. Kai niihin uskotaan, kun muutakaan ei ole käytettävissä. Epäselvää on myös se, mihin syvyyteen kaapelit asennetaan, sanoo Valtanen.

Kirkkonummen kunta on edellyttänyt, että terveydellisten raja-arvojen alittuminen kaapelin lähellä olevissa asuintiloissa on todennettava riippumattoman tahon toimesta, kun kaapelit on otettu käyttöön. Mittaus tulee uusia, jos kaapelien kapasiteettia kasvatetaan merkittävästi.

Hankkeen vastustajat ovat ihmetelleet myös, miksi suurjännitemaakaapelin on kuljettava juuri valittua reittiä, eikä esimerkiksi ilmajohtona tai merenpohjassa. Perusteluja tai vertailuja ei ole heidän mielestään avattu riittävästi.

Fortumin Ilkka Toijalan mukaan päätös tehtiin usean eri reittivaihtoehdon väliltä. Valittu maakaapelointi on hänen mukaansa toteutuskelpoisin vaihtoehto ja vertailua tehtiin monen eri toteutustavan välillä.

– Ilmajohtojen magneettikenttä on monin verroin suurempi. Sillä olisi myös vaikutusta maankäyttöön ja maisemaan, hän toteaa.