Miltei 30 vuotta sitten, 26. huhtikuuta 1986, Neuvostoliitossa tapahtunut Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus vaikuttaa yhä miljoonien elämään. Se on antanut myös viranomaisille sysäyksen kehittää ydinturvallisuuteen liittyviä käytäntöjä.
Ympäristöjärjestö Greenpeacen tänään julkaisema raportti kertoo, että Tšernobylin ympärillä kuolleisuus on korkeampi ja syntyvyys matalampi kuin alueilla, jotka eivät altistuneet säteilylle.
Ydinlaskeuman saastuttamilla asuu edelleen noin viisi miljoonaa ihmistä.
Säteilyturvakeskuksen johtaja Tarja Ikäheimonen muistaa leikkineensä hiekkalaatikolla kahdeksankuisen tyttärensä kanssa, kun Tšernobylin ydinreaktori räjähti. Hänen mukaansa tapahtuma on vaikuttanut ydinvoima-alaan myös Suomessa.
– Valvonta ja turvallisuuskulttuuri ovat aivan erilaisessa kunnossa Suomessa ja muuallakin, kuin mitä ne olivat silloin. Myös varautuminen ja valmius ovat nykyään aivan eri luokkaa.
Ydinturvallisuudessa on kuitenkin Ikäheimosen mukaan vielä parantamisen varaa.
– Meillä on sellainen periaate, että aina on kehittämisen varaa. Siitä lähdetään, että koskaan ei olla tyytyväisiä siihen, mikä on nykyinen taso.
Vaikka ydinvoimaloilla on onnettomuuksien vuoksi huono maine, Ikäheimonen pitää Suomen voimaloita turvallisina.
– Minun nähdäkseni ne ovat niin turvallisia, kuin niistä pystytään tekemään.
Ikäheimosen mukaan ydinturvallisuuden kehitys on jatkuvaa. Hän kertoo, että Suomeen kaavaillut uudet ydinvoimalat ovat turvallisuutensa kannalta jopa yhä rakenteilla olevaa Olkiluoto 3 -voimalaa parempia.