Venäjän halukkuus käyttää taktisia ydinaseita on ehkä kasvanut, arvioi suomalainen huippuasiantuntija

2:13
Video: IAEA:n entinen suomalaispomo ehdottaa pakotteita Rosatomille

Heikko sotilaallinen menestys voi lisätä Venäjän halukkuutta käyttää ydinaseitaan Ukrainassa, sanoo IAEA:n entinen apulaispääjohtaja Olli Heinonen MTV:lle New Yorkissa.

Pommitukset Zaporizhzhjassa sijaitsevan Euroopan suurimman ydinvoimalan ympärillä ovat kiihtyneet viime viikkoina. Ukrainalainen henkilökunta on joutunut jo kuukausia työskentelemään huonoissa oloissa venäläissotilaiden miehityksen alla. Monet turvallisuuden ja voimalan toiminnan kannalta tärkeät seikat ovat vaarantuneet samanaikaisesti.

– Kyllä se minusta on näyttänyt, että siellä tuolla on vähän menty tuurilla ja onnella. Ja huonossa tapauksessa voidaan saada isompikin onnettomuus aikaseksi, nykyisin yhdysvaltalaisen Stimson Center -ajatushautomon erityisasiantuntijana toimiva Heinonen sanoo.

– Olin alusta jo sitä mieltä, että se laitos pitäisi pysäyttää.

Heinonen sanoo kuitenkin ymmärtäneensä ukrainalaisten halun pitää voimala käynnissä, sillä maa tarvitsee energiansa. Normaaliaikoina se on myös sähkönviejä.

Voimalan toiminnan pysäyttämisestä ilmoitettiin viikonloppuna. Nyt ydinonnettomuuden riski ja mahdolliset seuraukset ovat Heinosen mukaan pienemmät, mutta kuitenkin olemassa.

Onnettomuus Zaporizhzhjan voimalassa ei joka tapauksessa olisi samaa luokkaa kuin historian tuhoisin ydinonnettomuus Tshernobylissä, koska reaktori on erilainen. Tshernobylin reaktorissa käytettiin grafiittia, joka paloi erittäin korkeassa lämpötilassa nostaen radioaktiivista ainetta korkealle ilmavirtoihin.

Heinosen mukaan ydinonnettomuus Zaporizhzhjassa olisi verrattavissa enemmänkin Fukushimaan, jossa vaikutukset jäivät alueellisemmiksi, noin 50 kilometrin säteelle voimalasta.

– Mutta sillä olisi myös laajempia vaikutuksia. Ukrainahan on iso maatalousmaa ja sato oli vielä pitkälti ennen reaktorin pysäyttämistä. Onnettomuuden sattuessa maataloustuotteita ei olisi voinut myydä.

Ohi virtaava Dnepr-joki laskee Mustaanmereen ja onnettomuus haittaisi kalastusta siellä.

Diplomaattilähteiden mukaan IAEA:n hallintoneuvostolta odotetaan tällä viikolla päätöslauselmaa, jossa Venäjää vaaditaan lopettamaan kaikki toimet Ukrainan ydinlaitoksia vastaan, jotta ”asiantuntevat viranomaiset” voivat ottaa ne hallintaansa.

– Zaporizhzhjan tilanne on kestämätön ja tulella leikkimistä. Tilanne ei voi jatkua niin, että ollaan koko ajan yhden askeleen päässä katastrofista, IAEA:n johtaja Rafael Grossi sanoi maanantaina.

Rosatomille pakotteita?

Heinonen katsoo, että länsimaiden pitäisi Ukrainan tapahtumien valossa myös harkita pakotteita Rosatomia kohtaa. Venäjän ydinvoimayhtiön työntekijät seurasivat sotilaita ensin Tsernobylin ja myöhemmin Zaporizhzhjaan.

– Sotilaat miehittävät alueen ja nämä kaverit (Rosatomin työntekijät) ovat mukana. Minusta tässä pitää kyllä miettiä yhtiön asemaan kansainvälisen yhteisön silmissä, että onko tää tavanomainen voimayhtiö tai energia-alan yhtiö, Heinonen kysyy.

Rosatomilla on käynnissä ulkomailla noin 20 reaktoriprojektia. Fennovoima päätti Hanhikiven voimalaprojektin keskeyttämisestä pian sodan alettua.

Rosatomin rakennusprojekteja on vireillä muun muassa Unkarissa, Turkissa ja Intiassa. Koko maailmassa reaktoreja on rakenteilla noin 60, eli Rosatom rakentaa niistä merkittävää osaa.

– Se tuo venäjälle paljon vientituloja ja on tärkeä tulonlähde, Heinonen sanoo.  

Heinonen kertoo, että vielä Neuvostoliiton aikana maa pystyi tuottamaan ydinvoimaloita itsenäisesti, mutta tilanne ei ole enää sama. Erilaisia komponentteja ja teknologiaa tilataan paljon muun muassa Länsi-Euroopasta.

– Jos Rosatomia kohtaan laitettaisiin pakotteita, niin ne kyllä purevat.

Venäjän halukkuus taktisten ydinaseiden käytölle madaltunut?

Elämäntyönsä ydinasevalvonnan parissa tehnyt Heinonen arvioi, että Venäjän halukkuus käyttää taktisia ydinaseitaan voi olla kasvanut. Sillä on nyt painetta näyttää voimaa.

– Tietysti kynnys on varmasti matalampi, koska he joutuvat toteamaan, että heidän sotavoimansa ei ole ehkä niin hyvä kuin oletettiin ja sen suorituskyky on huomattavasti alhaisempi. Tämä on pikkuisen noloa, Heinonen sanoo viitaten muun muassa Ukrainan onnistuneeseen vastahyökkäykseen.

Taktisilla ydinaseilla tarkoitetaan esimerkiksi ohjuksia, joiden kantama on alle 500 kilometriä. Niiden voimakkuutta voidaan säätää pieneksikin.

– Voidaan iskeä esimerkiksi Ukrainan komentokeskuksiin tai logistiikkaan.

– Nythän näyttää siltä, että Venäjän pitää päättää jatkaako se tätä sotaa vai ei. Jos se päättää jatkaa, se haluaa myös voittaa ja tässä vaiheessa voi varmasti monella käydä mielessä käyttää näitä aseita, Heinonen sanoo.

Hän uskoo, että ydinaseiden käyttö Ukrainassa saisi kansainvälisessä yhteisössä aikaan täystyrmäyksen, jolla olisi vaikutuksia vuosikymmeniksi.

– Se olisi kaikkien kansainvälisten sopimusten vastaista ja myöskin edesvastuutonta, en sano enää suurvallalta, vaan vallalta, jolla on ydinaseita.

Juttua päivitetty 14.9.2022 klo 19:49: Laajennettu kauttaaltaan ja lisätty uusia näkökulmia.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja