Jari Isometsä suomii voimakkaasti Hiihtoliittoa, nuorille hiihtäjille lähetetään väärää signaalia – "Älkää turhaan panostako"

Seitsemän naista ja seitsemän miestä. Ei yllätyksiä. Siinä Suomen maastohiihtomaajoukkueen julkistuksen tärkein anti keskiviikolta.

– Aika odotetut nimet siellä oli, vahvistaa MTV Urheilu asiantuntija Jari Isometsä.

LUE MYÖS: Riitta-Liisa Roponen, 43, palaa Suomen hiihtomaajoukkueeseen – kokenut olympiamitalisti ulos

Isometsä näkee naisten ja miesten puolella olleen kuusi selkeää valintaa. Viimeisen paikan kanssa on jouduttu tekemään pohdintaa. 

– Naisissa vastakkain olivat Anne Kyllönen ja Vilma Nissinen. Tulokset on laitettu nippuun ja valinnat tehty sen mukaan. Mielestäni se meni ihan oikein, Isometsä sanoo.

Nissinen valittiin ja kokenut Kyllönen jäi rannalle.

– Miesten puolella mielestäni Verneri Suhonen–Lauri Lepistö-akseli on ollut pohdinnan paikka. Suhosen sprinttiosaaminen on selkeästi kääntänyt vaa’an sille puolelle. Hyvinkin perustellut olivat kaikki valinnat.

Viime kauteen nähden uutena nimenä maajoukkueeseen liittyy toukokuun alussa 43-vuotta täyttänyt Riitta-Liisa Roponen, joka saalisti Oberstdorfin MM-hiihdoista viestipronssia. Roponen harjoitteli kaksi edellistä kautta maajoukkueen ulkopuolella. 

Maajoukkuevalinnoista Isometsällä ei ole nokan koputtamista, mutta yksi asia asiantuntijaa närästää. Isometsä toistaa jo pitkään esittämänsä näkemyksen. Hän haluaa suomelle sprinttimaajoukkueen.

Maajoukkuehiihtäjistä Lauri Vuorinen, Suhonen ja Katri Lylynperä tunnetaan sprinttihiihtäjinä. Heidän lisäkseen sprinttikisoihin osallistuvat niin sanotuista yleishiihtäjistä ainakin Joni Mäki ja Ristomatti Hakola. Isometsä kaipaisi kuitenkin Hiihtoliitolta selkeää signaalia nuorille suomalaishiihtäjille, jotka haluavat panostaa sprinttiin. 

– Nyt se signaali on selkeästi se, että älkää turhaan panostako sprinttiin, ei ole edes maajoukkuetta.

Isometsä korostaa, ettei odota sprinttimaajoukkueesta heti nousevan edustajia tulevan talven olympialaisiin. Hänestä kyseessä olisi sijoitus tulevaisuuteen.

– Se antaisi nuorille 16–18-vuotiaille sprinttihiihdossa hyvin vetäville signaalin, että tähän lajiin kannatta panostaa, Isometsä sanoo.

– Hiihtoliiton linja on nyt se, että sprinttiä hiihtävät ne, jotka haluavat, ja normaalimatkoille panostetaan. Vaikka muuta lehdistötilaisuuksissa väitetään, tämä kaikki toiminta on sen suuntaista.

Isometsän mukaan Hiihtoliiton vastaus sprinttimaajoukkuekyselyihin on aina sama: tällä hetkellä joukkueelle ei ole tarvetta.

– Ei olekaan, mutta entäs muutaman vuoden päästä. Sitten alkaa olla aika pirun kova kiire.

B-maajoukkuetta kaivataan

Hiihtoliitto kertoi maajoukkuejulkistuksen yhteydessä, että B-maajoukkueen urheilijat julkistetaan myöhemmin. Päävalmentaja Teemu Pasasen mukaan B-maajoukkueeseen on satsattava, jotta nuoret saadaan nostettua aikuisten tasolla huipulle.

Isometsä sanoo B-maajoukkueen perustamisen olevan elintärkeää suomalaisen hiihdon tulevaisuudelle.

– Toivon, että raha siihen löytyy. Sinne saataisiin lahjakas nuori porukka, joka ei ihan kykene A-maajoukkueeseen. He voisivat treenata laadukkaasti maajoukkuestatuksella, millä on merkittävä vaikutus välinesopimuksiin ja sponsorisopimuksiin.

Isometsän mukaan suomalaiset nuorisomaajoukkueista ulos kasvaneet hiihtolupaukset jäävät tällä hetkellä liian yksin, kun maajoukkueryhmän ovet eivät vielä aukea.

– Se on liian raju pudotus. Toivon että B-majoukueajattelu herätetään henkiin, ja saadaan heidät harjoittelemaan hyvissä olosuhteissa ja hyvässä valmennuksessa.

Esimerkiksi nousee Anita Korvan tilanne. Nuorten MM-mittelöissä mitaleita hiihtäneen Korvan viime kausi meni pieleen terveysongelmien vuoksi. Ensi kaudelle maajoukkuepaikkaa ei irronnut. 

– Hän tietysti on yksi meidän superlahjakkuuksiamme. Ei nuorten MM-kisoissa oteta neljää mitalia sattumalta. Varmasti on kapasiteettia. Nyt hän on liiton valmennustoiminnan ulkopuoellla, eikä tavallaan kuulu poruikkaan, on omillaan, Isometsä sanoo.

– Siinä on valmiiksi pikkaisen takamatkalla. Sen kirimisessä on oma hommansa. Jos urheilija on riittävän kova ja saa seuran tai paikallisten tukijoiden kautta budjetin kasaan, että voi käydä leirityksessä, sen kyllä pystyy tekemään, mutta kovan työn takana se on.