Jämsä äänesti "ei" koulujen pakkoruotsille – Mikään ei kuitenkaan muutu, mutta miksi?

Päätös pakkoruotsista luopumisesta syntyi Jämsän kaupunginhallituksessa äänin 6-3. Asiasta kertoi ensimmäisenä Keskisuomalainen-lehti.

Asiaa kaupunginhallituksessa esittänyt Aira Putkonen (kok.) kertoo MTV Uutisille tarkastelevansa asiaa suomenkielisenä ja sen väestön osan kannalta, johon kuuluu 89,8 prosenttia suomalaisista.

– Ruotsin kieltä äidinkielenään puhuvia on Suomessa 8,73 prosenttia. Mielestäni perustelut kielten opiskeluun pitää olla muut kuin "pakko" ja tunnesyyt.

– Kielten opiskelun tulee tukea opiskelua ja työelämän tarpeita. Ruotsin kielen opiskelu ei ole tarpeellinen näiden kummankaan kannalta, Putkonen sanoo.

Jämsä haluaa kokeilualueeksi

Putkosen mukaan Jämsä haluaa kokeilualueeksi, mikäli valtioneuvosto päättää muodostaa Suomeen kokeilualueita ja jos tästä ei koituisi merkittäviä kustannuksia. Kokeilussa ruotsin kieli asetettaisiin valinnaiseksi aineeksi muiden valinnaisten kielten joukkoon.

Jämsän kannattama kokeilu ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen, sillä se vaatisi lakimuutosta.

Perusopetuslain mukaan perusopetuksen tulee sisältää toista kotimaista kieltä. Tämä nojaa Suomen perustuslain säännökseen, jonka mukaan maan kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.

"Tilaa muille kielille"

Jämsässä asiasta äänestettiin nyt, koska kaupunginhallitus otti kantaa tehtyyn valtuustoaloitteeseen. Putkoselle on myös esitetty toiveita, että yhteisestä ruotsin opetuksesta luovuttaisiin.

– Omien lasteni ollessa oppivelvollisuusikäisiä asia oli hyvinkin usein keskusteluissa.

Pakkoruotsia koskeva aloite jätettiin toukokuussa 2015. Seuraavaksi asia etenee Jämsän kaupunginvaltuuston käsittelyyn 13. helmikuuta.

Pakkoruotsista käytyä yleistä keskustelua Putkonen sanoo seuranneensa avoimin mielin. Hän ymmärtää nuorten halun ja kyvyn tehdä valintoja.

– Ihmiset ovat hyvin tietoisia niin opiskelun kuin työelämän kansainvälistymisestä ja kielitaidon tärkeydestä. Ruotsin kielen pitää antaa tilaa muiden vielä tärkeämpien kielten opiskelulle Suomessa.

– Pakollisuudesta luopuminen tuo mielestäni motivoituneempia opiskelijoita ruotsin kielen tunneille. Se puolestaan tarkoittaa parempaa ruotsin kielen taitoa, Putkonen näkee.