Jääkiekkoilijoiden ja joidenkin yksilöurheilijoiden julkisista verotiedoista ei pysty tekemään kovinkaan pitkälle vietyjä johtopäätöksiä heidän todellisista ansiotasoistaan, sillä urheilijarahastoihin voi sijoittaa puolet urheilutuloista. Jääkiekkoilijoiden Koulutus- ja Ammatinedistämissäätiön asiamiehen Jarmo Saarelan mukaan SM-liigassa rahastoja käyttää jopa 40 prosenttia nykyisistä suomalaisista pelaajista.
Edellisvuoden kotimaiset verotiedot muuttuvat julkisiksi marraskuussa, ja perinteisesti jääkiekkoilijoiden palkkatietoja käsitellään lehdistössä erilaisten juttujen ja listojen kautta. Näiden merkitys mediatilassa on vähentynyt viime vuosina huomattavasti, ja siihen on olemassa harvinaisen hyvin perusteltu syy.
LUE MYÖS: Jari Kurrille tuntuva tilipussi viimeisestä täydestä Jokerit-vuodesta
Verotiedoista voi vain harvoin päätellä kunnolla erityisesti hyvätuloisen urheilijan ansiotasoa, sillä tämä on saattanut siirtää puolet tuloistaan urheilijarahastoon. Näin tekee Jääkiekkoilijoiden Koulutus- ja Ammatinedistämissäätiön asiamiehen Jarmo Saarelan mukaan yhä useampi liigakiekkoilija.
– Tällä hetkellä SM-liigassa pelaavista rahastoon on sijoittanut 143 pelaajaa, joka on karkeasti sanottuna noin 40 prosenttia suomalaisista pelaajista, Saarela kartoittaa.
Mitä kovempaa palkkaa pelaaja SM-liigassa saa, sen oletettavampaa on, että hän on sijoittanut urheilijarahastoon. Palkasta voi rahastoida (jos urheilutulo on vähintään 9 600 € kalenterivuodessa) verovapaasti puolet vuositulostaan mutta kuitenkin korkeintaan 200 000 euroa. Europerusteinen raja tuskin tulee tosin vastaan kovinkaan monelle liigakiekkoilijalle.
