Isot kaupungit kannattavat kuntaliitoksia – osa pakollakin

Kuntien valtiovarainministeriöille antamista lausunnoista käy ilmi, että keskuskaupungit suhtautuvat pääosin myönteisesti hallituksen kuntarakenneuudistukseen, mutta ympäryskunnat eivät. Maanantaina päättyneeseen määräaikaan mennessä lausuntoja oli saapunut 77, joista 35 tuli kunnilta ja 42 muilta tahoilta.

Liitospykälän tavoitteena on tiivistää Turun, Tampereen, Lahden, Jyväskylän, Kuopion, Seinäjoen, Vaasan, Oulun, Joensuun ja Porin kaupunkiseutuja.

Pakkoliitospykälä koskee isoja kaupunkiseutuja 

-Kuntarakennelaki: Valtaosa kunnista tekee parhaillaan kuntaliitosselvitystä. Selvityksiin niitä velvoittaa kuntarakennelaki, joka tuli voimaan viime kesänä. Hallitus valmistelee lakiin täydennystä, joka sallisi pakkoliitokset kaupunkiseuduilla.

-Pakkoliitospykälä kohdistuu kymmeneen kaupunkiseutuun: Turkuun, Tampereeseen, Lahteen, Jyväskylään, Kuopioon, Seinäjokeen, Vaasaan, Ouluun, Joensuuhun ja Poriin sekä niiden ympäryskuntiin.

-Pakkoliitos voisi koskea kaikkiaan noin 25:tä kehyskuntaa. Lausuntoa pyydettiin 48 kunnalta, joista 35 vastasi.

-Nyt päättyneellä lausuntokierroksella vastauksia haluttiin näiden alueiden kunnilta.

-Aiemmin pakkoliitokset ovat olleet mahdollisia vain kriisikunnissa.

-Kuntalain uudistus on eri asia kuin kuntarakennelaki. Uudistus on laaja kokonaisuus, joka tuo muutoksia muun muassa kuntademokratiaan ja taloudenpitoon. Laki ei ole tulossa eduskuntaan vielä kevätkaudella.

 

Pakkoliitosten uhan on arvioitu osuvan varsinkin Turun ja Tampereen seudulle. Turku ja Tampere puoltavat liitoksia; Turku vaikka pakolla, Tampere taas ei pidä pakoteuhkaa tarpeellisena.

Esimerkiksi Turun kaupungin mielestä uudistus toisi taloudellisen yhteisvastuun koko alueesta. Tampereen naapurikunnat Ylöjärvi ja Nokia sekä Turun naapurit Kaarina, Raisio ja Masku arvostelevat liitoksia. Osa katsoo, että koko lakiuudistus pitäisi hylätä.

– Kuntien kannat jakautuvat, koska ne katsovat asioita omista lähtökohdistaan. Keskuskaupungit ovat kokeneet nykyisen tilanteen ongelmana maankäytön, liikenteen ja asumisen kannalta, taustoittaa Kuntaliiton johtava lakimies Juha Myllymäki.

Sote-sovulla tuskin laajaa vaikutusta 

Niin pienten kuin suurtenkin kuntien yhteinen huoli on itsehallinnon ja demokratian säilyminen. Kunnat toivovat, että liitokset tehtäisiin mieluummin vapaaehtoisesti kuin pakolla. 

Esimerkiksi Oulun, Lahden ja Porin mielestä kuntien pitää voida itse päättää rajojen muutoksista ja yhteistyökuvioistaan. Joensuussa pelätään, että monimutkainen kuntien välinen yhteistoiminta voi etäännyttää kuntalaisia päättäjistä.

Kuntaliitto suhtautuu kuntarakennelain muutokseen kielteisesti periaatteellisista syistä.

– Kuntaliitosten pitäisi perustua kuntien omaan päätösvaltaan, Myllymäki toteaa.

Myllymäen mukaan reilu viikko sitten saadulla sote-sovulla ei välttämättä ole laajaa vaikutusta, koska kaupunkiseutukysymys ei suoraan liity sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen.

– Kaupunkiseutujen tilanteessa kyse on siitä, miten järjestetään joukkoliikennettä ja suunnitellaan liikenneväyliä, asuntojen rakentamisesta ja kaavoituksesta.