Tuusulassa asuva Tero Tähtinen halusi tehdä jotain repäisevää vaihtoehtona vapaa-ajan televisionkatselulle.
Hän päätti lähettää lastensa ja ystäviensä lasten valokuvat reissulle stratosfääriin ja ottaa matkasta videokuvaa.
Kantojuhtana toimi säähavaintopallo, jonka mukaan oli kameran lisäksi kytketty useita muita elektronisia laitteita.
Tähtinen kertoo MTV Uutisille, että vaikeinta koko hankkeessa oli pitää suunnitelmat salassa vaimolta, kun paketteja ympäri maailmaa alkoi tulla postiin ja tulliin.
Varsinaisen projektin kannalta oli hankalinta varmistua siitä, että paketti löytyy palattuaan takaisin maan pinnalle. Paikantamista varten Tähtinen käytti kolmea eri GPS-paikanninta.
Tähtinen kertoo, että sääpallon lähettämiseksi tarvittavien lupien hankkimiseen meni kolmatta kuukautta.
– Ensin oli tavoitettava oikea virkamies ja sitten ymmärrettävä ilmailusäädökset ja pystyttävä toteuttamaan niiden vaatimukset käytännössä.
Sääpallon mukaan sijoitettu laitteisto:
- GoPro Hero 2 Full HD videokamera
- Canon Ixus, johon oli vaihdettu räätälöity ohjelmisto
- 2 otsalamppua huomiotekijöiksi ja helpottamaan löytymistä
- Hälytin yli 100dB äänenvoimakkuudella
- Kaksi virvelinvapaa pitämään kuva paikallaan
- Avaruushuopaa eristämään laitteistoa avaruuden säteilyltä
- Käsilämmittimiä pitämään laitteet lämpiminä
- Lupa lähetykselle Liikenteen turvallisuusvirastolta
- Kolme eri GPS-paikanninta, kaksi GSM-pohjaista ja yksi satelliittipohjainen, joiden avulla pallon sijaintia pystyttiin seuraamaan minuutin viiveellä
- Styroksilaatikko paikantimille ja kameroille
- Laskuvarjo varmistamaan turvallinen laskeutumisnopeus
- 600 gramman sääilmapallo (2 metriä lähetyshetkellä halkaisijaltaan ja 6 metriä räjähdyshetkellä)
- 4000 litraa heliumia
- 7 metriä laskuvarjonarua
- Muovirengas ja -suojat estämään laskuvarjon narujen sotkeutuminen
- Teksti ja lupaus löytöpalkkiosta löytäjälle neljällä eri kielellä (suomi, ruotsi, englanti ja venäjä)
Nousu lähes 30 kilometrin korkeuteen
Lentoaika oli 2 tuntia 47 minuuttia. Tuona aikana pallo matkasi 150 kilometriä ja sen maksimikorkeus oli noin 29 kilometriä. Tämän jälkeen sääpallo räjähti. Lähetyshetkellä pallo oli ollut halkaisijaltaan kaksi metriä. Räjähtäessään korkeuksissa halkaisija oli paisunut kuuteen metriin.
Avaruuslento sisälsi jännittäviä hetkiä, sillä GPS-paikantimet menivät pimeiksi yli tunniksi ja tänä aikana tuli pelko laitteiden katoamisesta.
– Arvioisin, että viiden kilometrin korkeudesta eteenpäin signaalit eivät enää välittyneet. Blackout oli pidempi kuin kuvittelimme. Mutta jos olisimme edenneet ennustetun lentoradan mukaisesti olisimme nähneet kun pallo laskeutuu. Nyt jäimme odottamaan Hämeenlinnan ja Lahden väliin ja tästä syystä emme nähneet pallon laskeutumista.
Tähtinen oli säätänyt kaikkien GPS-laitteiden sijaintitiedot menemään karttapalveluun, jossa paikantimia pystyi seuraamaan minuutin viiveellä.
Loppujen lopuksi kaikki meni niinkuin piti ja laitteet löytyivät lopulta helposti.
– Ainoastaan lasten kuva irtosi laatikosta kun pallo räjähti, sen löytäjälle annan mielellään pienen löytöpalkkion.
Tähtinen kaavailee lähettävänsä seuraavan pallon ilmaan ensi kesänä luonnon näyttäessä vehreämmältä.
– Tarkoitus on lisätä muutama GoPro 3 black edition -kamera, jotta saamme pallon räjähdyksen hyvin nauhalle sekä kuvakulman myös maata kohti, kertoo Tähtinen.