Uusivuosi on myrkkyä monille pauketta ja räjähdyksiä pelkääville eläimille. Keuruulaisten Anni ja Ilmo Oppaan kolmivuotias Lilli-koira on yksi uuden vuoden ilotulitusten säikyttämistä koirakarkureista. Lilli löytyi kolmen päivän päästä katoamisestaan kaatopaikalta.
Uusi vuosi alkoi Anni ja Ilmo Oppaan perheessä huolen ja unettomien öiden sävyttämissä tunnelmissa. Perheen kolmivuotias belgianpaimenkoira Lilli säikkyi aattoiltana rakettien pauketta ja karkasi kotipihalta tarhasta pimeään yöhön Keuruun Haapamäellä Keski-Suomessa.
Koira säikähti ilotulituksia hyvästä varautumisesta huolimatta.
– Lilli on ollut alusta asti vähän paukkuarka. Siksi olemme syöttäneet sen ja käyneet sen kanssa ulkona yleensä jo hyvissä ajoin ennen kello viittä aattoiltana. Tänä vuonna emme ehtineet sen kanssa sisään asti, kun pauke alkoi, Anni Opas kertoo.
Koira panikoitui paukkeesta pahoin, koska se päätyi karkaamaan tarhasta löytämästään pienestä reiästä.
Lilli löytyi 10 kilometrin päästä kotoa
Oppaat lähtivät etsimään Lilliä saman tien sen hävittyä. Myös sukulaiset ja tuttavat osallistuivat etsintöihin.
Lähistöllä olevat valtatie 23, junarata ja järvialue saivat perheen mielikuvituksen laukkaamaan. Pahimmat pelot olivat, että Lilli putoaa heikkoihin jäihin tai jää junan tai auton alle.
– Etsimme sitä illalla, yöllä ja seuraavina päivinä. Laitoimme ilmoituksia Karkurit.fi-nettisivuille ja Facebookiin Karkurit-ryhmään ja omille sivuillemme. Kerroimme myös kaikille vastaantuleville karanneesta koirastamme. Lisäksi soitimme poliisille ja kaupungin rankkurille. Erään talon isäntä laittoi koiralle jopa ansan, johon sitä houkuteltiin liha-aterialla. Lilli ei kuitenkaan mennyt ansaan.
Lauantaina Oppaat saivat sivullisilta näköhavainnon mustasta koirasta Keuruuntieltä. Anni Oppaan isä löysi Lillin lopulta sunnuntaina puolilta päivin vanhalta kaatopaikan huoltorakennuksen kyljestä Lammasaholta. Paikka oli noin 10 kilometrin päässä kotoa.
Uni maittaa nyt karkurille
Opas kertoo, että Lillin karkumatkaa olivat sävyttäneet paitsi aaton ja uudenvuoden päivän ilotulitusraketit myös lähellä sijaitsevan ampumaradan äänet. Hän uskoo, että Lilli oli käytännössä juossut koko karkuaikansa.
– Se oli pysähtynyt huoahtamaan ensimmäisiä kerran todennäköisesti vasta sunnuntaina kaatopaikalle. Se oli myös nälissään ja kylmissään. Pakkasta oli 17,5 astetta. Isä houkutteli sen luokseen koiranruualla.
Kun Lilli pääsi lopulta emännän ja isännän autoon, osoite oli selvä: emännän syli.
– Tarjosin sille nakkeja, kun ovi aukesi. Ne se haukkasi heti hyvällä ruokahalulla. Sitten se nuoli minun naamani ja käteni ja tuli syliini niin pienelle kerälle kuin vain suinkin pystyi. Sen jälkeen sen silmät painuivat kiinni. Se oli liikuttavaa.
Karkumatkansa jälkeen normaalisti hyvin aktiiviselle ja valppaalle Lillille on uni maistunut.
– Se on nukkunut nyt kaksi päivää putkeen, Opas nauraa.
Oloihin nähden Lilli on muuten hyvässä kunnossa.
– Tassut olivat vereslihalla kintereiden alapuolelta, mutta toivottavasti ne paranevat kotikonstein. Olemme leikanneet niistä karvaa, desinfioineet ne ja voidelleet niitä hunajavoiteella.