Ilmaisjakelustako musiikkibisneksen toivo?

Kyse on eritoten niin kutsutusta striimauksesta eli musiikin kuuntelusta suoraan pilvipalveluista lataamatta omille laitteille mitään. Musiikin lataaminenkin on jo laskussa, cd-levyjen myynnistä puhumattakaan.

Kysehän ei ole sen kummemmasta kuin mitä Spotify, You Tube tai Google ovat tänään. Emme maksa niiden käytöstä mitään, jos siedämme mainontaa. Siksi ne ovatkin jättibisnes mainostuotoillaan jo nyt.

– Vanhempi polvi voi vierasta sitä, että fyysiset levyt katoaisivat ja pitäisi mennä verkkoon. Mutta miettikääpä Facebookia muutama vuosi sitten. Vanhemmat ajattelivat, että se on vain nuorison juttu. Nyt nuoriso tahtoo sieltä pois, koska kaikki vanhemmat ovat siellä, naurahtaa Kuoppala.

Musiikin käytön muutokseen on vielä omat muurinsa Suomessa kiivettävänä. Meillä digimyynti kattaa nyt noin 36 prosenttia kokonaispotista, tosin kasvu on nopeaa. Siis 64 prosenttia musiikista myydään yhä ihan kouraan tarttuvina levyinä. Ruotsissa tämä luku on enää 23 prosenttia.

Levyjen ostajat on hylätty

Tamperelainen Juha Rantala pyörittää yhden miehen Rocket Recordsia, jonka asiakaskunta haluaa nimenomaan näitä "vanhanaikaisia" cd-levyjä eikä mitään pilvistriimauksia. Rocket julkaisi vime vuonna parikymmentä levyä, joista puolet oli vanhaa tavaraa.

MTV:n Syksyn sävel-retro-ohjelmaakin avustanut Rantala on intohimoinen suomalaisen populaari-iskelmäkulttuurin asiantuntija, jonka tuorein siirto on Jukka Kuoppamäen perustaman Satsanga-yhtiön katalogin osto. Myös Esko Rahkonen, Eugen Malmsten ja Seppo Hanski ovat Rocketin tulevia artisteja. Yhteistä heille on se, että he vaikuttivat joskus 70-luvulla - ja ovat nyt kuolleita.

– Vanhaa aarteistoa kaivataan. Sitä pitää julkaista, muuten se ei olisi enää lainkaan olemassa, vakuuttaa Rantala.

Tarjonta luo kysyntää, uskoo Rantala. Niinpä häntä harmittaa se, että Sokos lopetti levyosastonsa, Anttila karsii myymälöitään ja City-marketitkin ovat kutistaneet tarjontaa.

–  Ei tämä muutos rokki-kauppaa haittaa. Rokilla on omat erikoisliikkeensä, nettikauppa ja digimyynti. Mutta iskelmän myynti on tippunut kauppojen vähenemisen myötä. Iskelmän ostaja ei striimaa, vaan valitsee levyhyllystä.

Paluu tulevaisuuteen

Mutta palataanpa vielä tulevaisuuteen. Internet-yhteyksien parantuessa striimaus on mahdollista pian missä vaan.

Myös monet autotehtaat lisäävät kiinteinä varusteina tietokoneita autoihin. Asiasta tulee yhtä yksinkertaista kuin radion kuuntelu. Tämän nimeen vannoo tulevaisuuden musiikkibisnes, mutta räppäri Kuoppala toivottaa myös varttuneemman väen striimaamaan.

– Ensin verkossa on tietysti päivän hittimusiikki, mutta kohta sinne siirtyvät vanhat levykatalogit ja näin käyttäjien määrä vain lisääntyy. 2000-luvun alusta on toistettu fraasia, että digivallankumous tuhoaa musiikin. Alan tilanne on parempi kuin aikoihin.