Ihmisoikeusliiton mielestä uusi hallitusohjelma sisältää jotain hyviä uudistuksia, kuten saamelaiskäräjälain uudistuksen, mutta kokonaisuudessa olisi vielä paljon parannettavaa. Esimerkiksi viimesijaisen toimeentulon epääminen niiltä, jotka eivät osallistu työllisyystoimiin nähdään liitossa ristiriitaisena perustuslain pykälän kanssa.
Hallitusneuvottelut saatiin viimein päätökseen viime torstaina ja neuvotteluiden tuloksena syntynyt uusi hallitusohjelma julkistettiin perjantaina.
Ohjelma sisältää mittavia miljardien säästöjä ja uusi hallitus kaavailee suuria muutoksia muun muassa sosiaaliturvaan, työmarkkinoihin ja maahanmuuttoon.
Uuteen hallitusohjelmaan on tutustuttu nyt myös ihmisoikeusliitossa.
Parannettavaa löytyy usean aiheen tiimoilta, mutta myös parannuksia entiseen uudessa ohjelmassa nähdään.
– Ensinnäkin saamelaiskäräjälain säätäminen, kunhan se tehdään saamelaisten itsemääräämisoikeutta kunnioittaen, sanoo ihmisoikeusliiton vaikuttamistyön johtaja Martta October.
Toisena hyvänä kokonaisuutena nähdään väkivallan ehkäisy, vaikka ihmisoikeusliiton mielestä olisi voitu hallitusohjelmassa mennä jo konkreettisempiin ehdotuksiin.
Kolmantena hyvänä asiana nähdään lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen kehittäminen.
– Näihin panostaminen on terveysoikeuksien ja lastenoikeuksien kannalta hyvä asia, October toteaa.
Lue myös: Kasvukeskusten ulkopuoliset maakunnat pettyivät hallitusohjelmaan – Maakuntien mielestä tuleva hallitus vahvistaa jo ennestään menestyviä alueita.
Parannettavaa löytyy
Parannettavien asioiden lista on Ihmisoikeusliiton mielestä pidempi kuin se lista, joihin parannuksia on tehty.
Liitto peräänkuuluttaakin hallitukselta perus- ja ihmisoikeus analyysiä ja arvioita yksityiskohdista ja yhteisvaikutuksista, joita esimerkiksi julkisten menojen säästäminen aiheuttaa.
– Näin voitaisiin suorilta käsin todeta ihmisoikeuksien vastaiset esitykset ja jättää ne pois tästä lainsäädäntöohjelmasta.
Esimerkkinä yhtenä haastavana ehdotuksena vaikuttamistyön johtaja ottaa seuraavan.
– Viimesijaisen toimeentulon epääminen niiltä, jotka kieltäytyisivät tai eivät osallistuisi tällaisiin työllisyystoimenpiteisiin. Sen näen kyllä itse hyvin ristiriitaisena perustuslain pykälän kanssa.
Ihmisoikeusliitto nostaa esiin myös oikeusvaltion turvaamiseen liittyvät kirjaukset, jotka heidän mielestään jäivät melko ohuiksi.
– Olemme tavoitelleet sitä, että hallitusohjelmaan olisi kirjattu oikeusvaltion ja tuomioistuinlaitoksen riippumattomuuden turvaaminen ihan meidän perustuslain tarkistuksen tasolla ja se jäi nyt tekemättä tässä, October selittää.
Lue myös: Upin tutkimusjohtaja hallitusohjelmasta: Suomi hakee hyvin aktiivista roolia Natossa
Maahanmuuttajien asema puhututtanut
Maahanmuuttajien ihmisoikeudet ovat myös herättäneet keskustelua uuden hallitusohjelman myötä.
Ihmisoikeusliitosta kuvaillaan, että hallitusohjelmassa pyritään tekemään vain välttämätön, eikä tavoitellakaan sen aktiivisempaa ihmisoikeuksien edistämispolitiikkaa.
– Tässä jää vähän se julkisen vallan velvoite siitä aktiivisesta ihmisoikeuksien edistämisestä ja turvaamisesta ohuelle. Se korostuu ehkä erityisesti näissä kahdessa teemassa, eli maahanmuuttopolitiikassa ja toisaalta sosiaalipolitiikassa.
Suomelle luvassa jälleen moitteita?
Suomi on saanut moitteita ja suosituksia kansainvälisiltä ihmisoikeussopimuksia valvovilta tahoilta perusturvan liian alhaisesta tasosta.
– Riittävä toimeentulo on turvattava ja se on jokaisen perus- ja ihmisoikeus. Sitä ei tietyn tason jälkeen voi enää alittaa. Tällä kuvailulla, mitä hallitusohjelmassa nyt tästä perusturvan suunnasta on, niin huolilippu kyllä nousee meidän riittävän toimeentulon turvaamisen kannalta, October kuvaa.