Tänä vuonna sienisato on ollut mitä mainioin ja se näkyy myös Myrkytystietokeskukseen tulleiden puheluiden määrässä.
Vallitsevan koronatilanteen vuoksi ihmisillä on myös enemmän vapaa-aikaa ja sienimetsälle onkin lähdetty sankoin joukoin.
– Meille on Myrkytystietokeskukseen tullut tänä vuonna noin 700 puhelua, jotka käsittelevät sieniä. Viime vuonna puheluita oli noin 500, viime vuosi ei ollut niin hyvä sienivuosi, kertoo Myrkytystietokeskuksen osastolääkäri Aino Pennanen.
Pennanen muistuttaa, että kaikki puhelut eivät koske myrkytyksiä vaan monet niistä koskevat myrkytysepäilyjä.
Yleisimmin puhelut koskevat tuntemattomia sieniä
Suomessa on useita sieniä, jotka sekoitetaan herkästi syötäviin sieniin. Yleisin sieni, joista Myrkytystietokeskus saa puheluita on tuntematon sieni. Puheluista noin kaksi kolmasosaa koskee juuri tuntemattomia sieniä.
Myös tunnetuista sienistä tulee puheluita.
– Yleisimmät ovat korvasieni ja punakärpässieni. Niissä on ihan selkeä jako, että korvasienisesonki on alkukesästä ja silloin tulee puheluita, joissa aikuiset ihmiset ovat joko ryöpänneet korvasieniä tai syöneet niitä ja sitten heille on tullut vatsaoireita.
– Punakärpässienien sesonki on nyt loppusyksystä ja ne puhelut ovat juuri tällaisia tyypillisiä, että lapsi on löytänyt sienen ja saattaa olla, että siitä puuttuu pieni palanen, ja mietitään, onko se mahdollisesti mennyt suuhun, kertoo Pennanen.
Sienimyrkytyksen oireet alkavat yleensä hyvin nopeasti
Sienimyrkytyksen tyypillisimmät oireet ovat vatsaoireita, jotka alkavat yleensä puolesta tunnista muutamaan tuntiin sienen syömisestä.