Hyötyhyönteiset puutarhurin pieninä apureina

Monet hyönteiset ovat tuhoeläinten syöjiä. Kirvat, vihannespunkit ja kirput häviävät luonnollisella tavalla hyötyhyönteisten avulla ilman keinotekoisia torjunta-aineita. Petohyönteiset ovat myös yllättävän tehokkaita tuholaisten torjujia. Esimerkiksi yksi leppäkerttu syö päivässä 60 - 70 kirvaa.

Tuholaisen tunnistaminen

Jos puutarhassa alkaa olla tuholaisten oireita, täytyy ensimmäisenä selvittää, millainen tuhoeläin on kyseessä. Syödyistä lehdistä tuholainen voidaan etsiä esimerkiksi suurennuslasin avulla. Tärkeää tuholaisen selvittäminen on sen vuoksi, että joka tuholaista varten on oma petohyönteinen. Myös vahingon laajuus täytyy selvittää, että tiedetään miten väkevillä keinoilla tuholaisia lähdetään torjumaan.

Käytännön kokemuksia

Hortonomi Tauno Burmoi viljelee luomutilallaan Ikaalisissa monenlaisia kasveja. Hän on käyttänyt viljelmissään hyötyhyönteisistä sekä petoludetta että petopunkkia. Petoludetta hän on käyttänyt suojelemaan tomaatteja punkeilta ja muilta tuholaisilta. Petopunkkia taas Burmoi on käyttänyt kurkkujen viljelyn yhteydessä hyvin monenlaisia tuholaisia vastaan.

Hyötyhyönteisten käyttö saa Burmoilta kiitosta: "Kun osaa hyötyhyönteisten käytön oikein ja panostaa siihen, ei tarvita erikseen torjuntakemikaaleja. Meillä tällainen biologinen torjunta on toiminut hyvin. Ja koska meillä tuotetaan luomua, kemialliset torjunta-aineet jäävät muutenkin käytön ulkopuolelle," Burmoi toteaa.

Hyödyllisten petohyönteisten käyttö tuholaisten torjujana ei ole ainoastaan luomuviljelijän kikka, vaan suurin osa puutarhoista käyttää tänä päivänä hyötyhyönteisiä: "Kasvihuoneissa käytetään tänä päivänä 99 prosenttisesti biologista torjuntaa. Kemikaalien käyttö on vähenemään päin," kertoo Burmoi.

Valjasta otolliset olosuhteet

Hyötyhyönteisiä voi järjestää puutarhaan tarjoamalla niille mahdollisimman otolliset elinolosuhteet. Hyötyhyönteiset viihtyvät parhaiten monipuolisessa puutarhassa, jossa pensaat, puut ja kukat tarjoavat niille ravintoa ja suojaa. Kasvien hyvä kastelu on myös tärkeää. Joitain hyötyeläimiä voi myös kerätä luonnosta ja levittää kasveille. Kasvihuonekäyttöön voi myös ostaa alan liikkeissä myytäviä hyötyhyönteisiä, jotka levitetään pahimman paahteen jälkeen illan suussa kasveille.

Avomaalla alan liikkeistä ostetut petohyönteiset eivät toimi yhtä hyvin kuin kasvihuoneessa. Avomaalle hyötyhyönteisiä onkin hankittava omatoimisesti järjestäen niille mahdollisimman hyvät olosuhteet. Burmoin mukaan paras tapa saada hyötyhyönteisiä omaan puutarhaan on jättää kemialliset torjunta-aineet kokonaan käyttämättä: "Luonnollisten petojen kanta pysyy hyvänä jos ei käytetä kemiallisia torjunta-aineita. Jos torjunta-aineita käytetään, ne kyllä tuhoavat tuholaisia, mutta samalla ne tappavat myös hyödylliset hyönteiset."

Puutarhan apurit esittelyssä

Erilaiset hämähäkit ja pitkäraajaiset lukit syövät runsaasti tuholaisia. Niitä varten kannattaa istuttaa puutarhaan paljon pensaita. Hämähäkkejä enemmän ihmisten keskuudessa pidetään kuitenkin leppäkertuista, jotka ovat sekä kirvoja, kilpikirvoja että vihannespunkkeja syöviä kovakuoriaisia.

Kukkakärpäset ovat isohkoja kärpäsiä, joista monilla on ampiaismainen, kelta-musta väritys. Aikuiset syövät mettä, mutta muutamien lajien toukat ovat kirvansyöjiä. Kukkakärpäsien litteät ja raajattomat toukat ovat erityisen hyödyllisiä herukkapensaissa.

Kirva- ja harsokorennot syövät tehokkaasti kirvoja. Kirvoja syöviin hyötyhyönteisiin kuuluvat myös maakiitäjäiset, jotka ovat kookkaita, pitkäjalkaisia ja usein kiiltäviä kovakuoriaisia. Kirvasääsket taas ovat hyvin tehokkaita pieniä sääskiä. Kirvasääsken toukka on kirvojen torjunnassa tehokas ja lajia on ostettavissa alan liikkeistä kirvojen torjuntaa varten.

Teksti: Niina Rintamäki