Hymyhuulet, Salatut elämät, Jope Ruonansuu – poliisille tutkintapyyntöjä useista vanhoista tv-sarjoista, rikostutkintaa ei aloiteta

Poliisin tänään antamasta päätöksestä selviää, että rikosilmoituksia oli tehty useista eri sarjoista ja ohjelmista.

Erään kansalaisen tekemän rikosilmoituksen mukaan Ylessä 1987-1988 esitetty Hymyhuulet pilkkasi saamelaisia ja romaneja. Samoin tehtiin Pulttibois-sarjassa.

Listalla oli myös Salatut elämät, joka rikosilmoituksen tekijän mukaan pilkkasi sukupuolista suuntautumista.

Erään ilmoittajan mukaan Jope Ruonansuu tekee törkeää pilaa ulkomaalaisista. Stand up -koomikko Ismo Leikola puolestaan erään ilmoittajan miestä puhuu vihapuhetta kristinuskosta.

Erään rikosilmoittajan mukaan ainakin Salon, Kaarinan ja Halikon kirjastoista löytyy "Pekka ja Pätkä neekereinä" -elokuva, joka halventaa etnisiä vähemmistöjä.

"Asiassa ei ole syytä epäillä rikosta"

Helsingin poliisi ei rikostutkintaa aloita. Se toteaa päätöksessä, että "kulttuuri- ja mediahistoria muodostavat käytännössä tutkintapyyntöjen pohjattoman varannon."

Osaa rikosilmoituksista poliisi piti liian yleisluonteisina. Tutkintapyynnöissä ei poliisin mukaan esitetty konkreettisia perusteita, kun huomioitiin rikosnimike, selvittämisintressi ja asian laatu.

– Helsingin poliisilaitos ei ole erilaisten kulttuurituotteiden asianmukaisuuden jälkivalvontaviranomainen, eli asian laaja viranomaislähtöinen selvittämisintressi ei tässä tapauksessa palaudu poliisille esitutkintalaissa tai missään muussakaan laissa perustettuun virkatehtävään, rikoskomisario Markku Silén toteaa.

Poliisi tyytyi arvioimaan tarkemmin vain muutamaa videoleikettä Hymyhuulet-sketsistä. Kyse oli siitä onko ohjelmissa kyse kansanryhmää vastaan kiihottamisesta.

Komisarion mukaan tulkinta siitä, että sketseissä irvaillaan saamelaisille ja romaneille on mahdollinen. Tällöin heistä luotaisiin pilkkaava taiteellinen näkemys.

– Kiihottamisrikoksessa tarkoitetun solvaamisen kannalta merkille pantavaa on se, että sketseissä ei toisaalta suoraan sanallisesti väitetä, että kaikki saamelaiset tai kaikki romanit olisivat kategorisesti esimerkiksi juoppoja, laiskoja, älyllisesti vajavaisia tai saastaisia.

Poliisin mukaan tällainen yleistävä vaikutus syntyy vain silloin kun katsoja itse näkee asian tällä tavalla.

Poliisi toteaa, ettei sketseissä ei toivota saamelaisten tai romanien poistumista Suomesta, eikä heille vieritetä kollektiivista vastuuta vaikkapa rikollisuudesta. Heitä ei haluta suomalaisen yhteiskunnan ulkopuolelle. Ihmisarvoa ei kyseenalaisteta.

– Sketsin teho edellyttää katsojalta ja ohjaajalta jossain määrin ymmärrystä kulttuurisista stereotypioista ja huumorin konventioista. Näiden konventioiden ja stereotypioiden epäasialliseen liioitteluun nämä sketsit näkemykseni mukaan perustuvat.

"Ei propagandaa"

Poliisi ei näe sketseissä mitään propagandaa tai agitointia ja huomioon on otettava myös se, että julkaisuhetkellä niitä ei ole pidetty lainvastaisina.

Poliisin mukaan stereotypioilla voidaan pilkata jonkin verran yleistävämmin saamelaisia ja romaneja. Poliisin mukaan kyse ei ole kuitenkaan kiihottamispykälän tarkoittamasta panettelemisesta tai solvaamisesta.

Vaikka poliisin mukaan sketsejä voidaan pitää perustellusti häiritsevinä, epäasiallisina ja huoletuttavina, ne eivät ole omiaan herättämään suvaitsemattomuutta, halveksuntaa tai vihaa saamelaisia tai romaneja vastaan kiihottamisrikoksen tarkoittamalla tavalla.

Poliisi huomauttaa myös, että kiihottamiskriminalisointi voi tulla vain hyvin poikkeuksellissa olosuhteissa sovellettavaksi humoristiseen teokseen, sketsiin tai muuhunkaan taiteelliseen teokseen.