HUS:n Lasse Lehtonen uskoo uuden koronamuunnoksen leviävän laajalle myös Suomeen: "Olemme ehkä noin kuukauden jäljessä Tanskan tilanteesta"

EU on saanut paljon kritiikkiä hidastelusta koronarokotusten suhteen – näin rokottaminen on käynnistynyt maailmalla 2:23
Katso myös video: EU on saanut paljon kritiikkiä hidastelusta koronarokotusten suhteen – näin rokottaminen on käynnistynyt maailmalla

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin diagnostiikkajohtaja, terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen arvioi Suomen olevan noin kuukauden Tanskaa jäljessä Britanniassa kehittyneen koronaviruksen uuden variantin B117:n leviämisessä.

– Liikenteen keskeyttämisestä huolimatta B117-virusmuunnosta on havaittu useissa Euroopan maissa. Tanskassa virusmuunnoksen esiintymistä on seurattu aktiivisesti ja siellä virusmuunnoksen esiintyvyys on suurin piirtein kaksinkertaistunut viikoittain ensihavainnosta lähtien. Maan terveysviranomaiset arvioivatkin tammikuun alussa, että B117-virusmuutos tulee jo helmikuun 2021 lopussa olemaan vallitseva virustyyppi, hän kirjoittaa Puheenvuoron blogissaan.

Tartunnan saaneita uskotaan olevan enemmän kuin on raportoitu

Suomessa on tähän mennessä virallisesti raportoitu vajaasta kahdestakymmenestä B117 – virusmuunnoksen aiheuttamasta tartunnasta. Lehtosen mukaan infektiolääkärit arvioivat kuitenkin, että tapausten todellinen määrä on jo joitain satoja tapauksia.

– Virusmuunnosta on Suomessa tammikuussa 2021 havaittu myös muilla henkilöillä kuin matkailijoilla. Oman arvioni mukaan olemme B117-virusmuunnoksen tartuntatilanteessa ehkä noin kuukauden jäljessä Tanskan tilanteesta, hän sanoo.

"Vaihtoehtoja epidemian kurissa pitämiseen on kaksi"

Lehtonen viittaa Suomen hitaaseen rokotustahtiin ja sanoo, että koronavirus, etenkään B117, ei odottele, vaan leviää Suomen väestössä, jos sille siihen annetaan mahdollisuus.

– Vaihtoehtoja epidemian kurissa pitämiseksi onkin kaksi: Joko jatkaa rajoitustoimia sekä tiukentaa niitä entisestään, jotta aikaisempaa tarttuvampi virusmuunnos saadaan Suomessa pidetyksi kurissa. Tai nopeuttaa väestön rokotuksia niin, että ne toteutuisivat vähintään samaan tahtiin, kuin mitä Tanska suunnittelee, hän toteaa.

Tanska on EU:n yhteishankinnassa käyttänyt hyväkseen mahdollisuuksia hankkia muiden jäsenmaiden kiintiöistä vapautuvia koronavirusrokotteita. Lehtosen mukaan olisi vaikea ymmärtää, miksi myös Suomi ei tekisi samoin.

– Erityisen tärkeää on, että koronavirushankinnoista vastaava sosiaali- ja terveysministeriö nyt huolehtii siitä, että Oxford/Astran rokotetta olisi Suomessa suuria määriä käytettävissä väestörokotuksiin heti, kun rokote saa myyntiluvan, hän korostaa.

Suomi on pyrkinyt saamaan ylijäämärokotteita

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila kertoi lauantai-iltana Iltalehdelle, että Suomi on pyrkinyt muutamien muiden EU-maiden, kuten Tanskan, Saksan ja Ranskan, tavoin pääsemään jaolle niin sanotuista EU:n ylijäämärokotteista. Tätä kautta saatavia rokotemääriä ei Varhilan mukaan kuitenkaan avoimesti kerrota.

– Näiden erien erittelyn suhteen EU ei halua julkistaa tietoja. Suomi tavoitteli jo ensimmäisessä erässä 6,6 miljoonaa, mutta sai vain vähän lisää, koska lähes kaikki ottivat itselleen ositetun määrän. Joulukuun lopulla seuraavasta erästä Suomi tilasi reilun miljoonan. Tämän vuoden alussa Modernan myyntilupaprosessin yhteydessä sekä AstraZenecan myyntilupahakemuksen mahdollisesti viivästyessä Suomi tilasi vielä vajaat 3 miljoonaa rokotetta Pfizeria siten, että tavoite 6,6 miljoonaa saavutettiin, Varhila sanoi.

Lue myös:

    Uusimmat