Huomasitko ”kauhean, tottelemattoman kakaran”? Älä tuomitse heti vanhempia

Parenting.comin tarina kertoo äidistä, joka kasvatti esikoistytärtään niin hyvin kuin mahdollista. Tytär oli kiltti lapsi, eikä äidillä ollut tästä pahaa sanottavaa. Tytär halusi aina leikkiä muiden lasten kanssa. Tyttö sai ystäviä niin kirjastossa kuin leikkipuistossakin. Äiti taputteli itseään olalle ja mietti, miten hyväkäytöksisen lapsen hän olikaan kasvattanut.

Erään kerran tytön kaveri päiväkodissa puri häntä. Tyttö tuli näyttämään kädessään olevia jälkiä ja kertoi tapahtuneesta. Se oli ensimmäinen kerta, kun joku oli vahingoittanut lasta. Äiti järkyttyi tapauksesta.

Miten joku saattoi satuttaa lasta? Salaa mielessään äiti mietti, miten huonoa työtä kyseisen lapsen vanhemmat olivat kasvatuksessa tehneet.

Rajumpi kuin kukaan lapsi

Perheeseen syntyi toinen lapsi. Poika, joka oli luonteeltaan samanlainen “purija” kuin päiväkodissa perheen esikoista purrut lapsi. Yleensä poika oli kiltti, mutta hänessä oli rajuutta, sellaista rajuutta, jota äiti ei ollut koskaan nähnyt vanhemmassa lapsessaan. Poika sai raivokohtauksia, kiljui, potki ja löi. Kovaa.

Tähän mennessä pojan raivokohtaukset ovat pysyneet kodin seinien sisäpuolella, mutta äiti tietää, ettei tilanne tule pysymään sellaisena.

Vaikka äiti on kieltänyt poikaa puremasta lukuisia kertoja, tekee hän niin joka tapauksessa. Hän puree kesken iloisen leikin. Hän puree kesken kiukuttelun. Mitä enemmän kiellät, mitä enemmän huudat "ei", sitä rajummaksi hän käy. Hän on rajumpi kuin kukaan lapsi, jota äiti on koskaan tavannut.

Äiti tietää nyt, että jotkut lapset syntyvät ilman ”älä lyö”- ja ”käyttäydy hyvin” -nappulaa. Jokainen lapsi on omanlaisensa, eivätkä saman perheen lapset ole samanlaisia.

Siinä missä äiti piti ennen hyvänä vanhemmuutena tilannetta, jossa hänellä oli rauhallinen lapsi, ovat ajatukset muuttuneet. Hän tietää nyt, että lapsen käytös ei aina heijasta vanhemman käytöstä tai kieli siitä, että vanhempi on tehnyt kaiken väärin. Vanhempi ei pysty kontrolloimaan joka ikistä asiaa, jonka lapsi tekee.

Tänä päivänä äiti ei enää tuomitse riehuvaa lasta. Hän pyytää omilta lapsiltaan ymmärrystä. Hän tietää nyt, mitä riehuvan lapset vanhemmat joutuvat kotona kohtaamaan eikä tuomitse vanhempiakaan. Vanhemmuus on täynnä erilaisia ylä- ja alamäkiä, toisilla vaikeuksia on enemmän kuin toisilla. 

Lähde: Parenting.com