Huoltajariidat tukkivat käräjäsaleja edelleen - veronmaksajille miljoonalasku

Vanhempien huoltajuusriidat kuormittavat oikeuslaitosta ja maksavat vuosittain veronmaksajille miljoonia euroja. Vaikka tuomioistuinsovittelu on käynnissä jo yhdentoista käräjäoikeuden alueella, suurin osa huoltajariidoista ratkotaan edelleen käräjäoikeuden pitkissä oikeusprosesseissa.

– Yksi syy on se, että kunnissa ei ole saatavilla sosiaalityöntekijöitä ja psykologeja, sitä resurssia mikä tarvittaisiin tämän järjestelmän käyttöönottoon, sanoo asianajaja Esa Mäntynen.

Käräjätuomari Topi Kilpeläinen uskoo, että kyse on myös tiedon puutteesta ja kulttuurista.

– Yksinkertaisesti ei ole tarpeeksi tietoa uudesta menettelystä. Toisaalta sovittelukulttuuri ei ole vielä lyönyt läpi Suomessa, sanoo Kilpeläinen.

Vuosittain noin 2000 huoltajuuskiistaa päätyy käräjille. Noin viidesosa niistä kestää valituksineen ja uusintakäsittelyineen yli kuusi vuotta. Kun yksi päätös on saatu, lähdetään hakemaan muutosta, joka taas kestää vuosikausia. Nettipalstoilla kerrotaan tapauksista, joissa lapsi ennättää jo täysi-ikäiseksi ennen prosessin päätymistä.

– Näitä on, kyllä. On juhlittu välillä lapsen rippijuhlia ja odoteltu seuraavaa käännettä huoltajuuskiistassa, asianajaja Mäntynen kertoo.

Kaikki tietävät, että sovittelulla syntyisi paras ratkaisu.

– Se on paljon kestävämpi ratkaisu kuin se, jossa oikeus ratkaisee jutun, asianajaja sanoo.

Rikosilmoituksia ja lähestymiskieltoja

Huoltajuuskiistassa jo alkuun pääseminen kestää, sillä sosiaaliviranomaisen ensimmäinen lausunto kestää hyvinkin toista vuotta. Henkilöstöstä on kunnissa pulaa ja sosiaalityöntekijät ylikuormitettuja. Pitkittyminen kärjistää tilannetta.

– Tehdään rikosilmoituksia puolin toisin. Syntyy hankalia tilanteita, väkivaltaa, tulee lähestymiskieltoja, eli pitkittyminen poikii monenlaisia ongelmatilanteita, kertoo Mäntynen.

Kärsimään joutuu riidan kohde.

– Lapsi ajautuu helposti riitaan mukaan ja kärsii lojaalisuudestaan. Hän joutuu ristiriitaan ja pahimmillaan mukaan aikuiselle kuuluvaan päätöksentekoon, kertoo psykologi Mari Lassila Vaasan perheneuvolasta.

Yhteiskunnalle kallis lasku

Oikeusistuinten huoltoriidat tulevat myös yhteiskunnalle kalliiksi. Viisi vuotta kestävä prosessi maksaa 50 000 - 100 000 euroa, vuositasolla puhutaan miljoonista euroista. Tavallisimmillaan yksi huoltoriidan oikeuslaitoskäsittely maksaa 3500-5500 euroa, sosiaalityö 3000-5000 euroa, lisäksi tulevat asianajajien kulut, erilaiset lausunnot, perheneuvolakäynnit, poliisin työ ja mahdolliset sairaslomat. Itä-Suomen yliopisto lasku vuonna 2010 esimerkkitapauksen, jonka mukaan viisi vuotta kestänyt prosessi maksoi 69 000 euroa.

– On selvää, että huoltoriidat pitäisi saada tuomioistuimen sovintomenettelyyn. Se olisi paitsi taloudellisesti, etenkin lasten edun kannalta paras ratkaisu, sanoo käräjätuomari Topi Kilpeläinen.

Kilpeläinen koulutti Seinäjoella tänään asianajajia, psykologeja ja sosiaalityöntekijöitä uuteen sovintomenettelyyn . Kuulemassa ollut asianajaja Esa Mäntynen luonnehti kuviota yksinkertaisesti.

– Ei avioero sinällään vahingoita lapsia, vaan se vanhempien keskinäinen riitely. Se on se, joka varmuudella aina vahingoittaa lasta.

Normaali lapsuus voi jäädä huoltoriidan vuoksi kokonaan elämättä.

- Lapsen mielenterveyden kannalta pahinta on yksinäisyys, kun vanhemman voimavarat menevät oikeustaisteluun. Tässä tilanteessa lapsi jää usein aivan yksin, sanoo psykologi Mari Lassila.

Katso Outi Airolan juttu (Kymmenen uutiset 18.1.2013)

Lue myös:

    Uusimmat