Huijaavatko ihmiset nykyään sairauslomaa? Näin hallituspuolueet vastaavat

Eilen nähtiin jo muutama ulosmarssi ja lakkopuheet ovat kiihtyneet kansan keskuudessa.

Aamun Huomenta Suomi -ohjelmassa vierailleet hallituspuolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajat eivät usko, että yhteiskuntasopimuksesta aletaan neuvotella uudestaan.

Mukana keskustelussa olivat Sampo Terho (ps), Matti Vanhanen (kesk.) ja Arto Satonen (kok.).

Palkansaajakeskusjärjestöt STTK ja Akava ovat ilmaisseet valmiuttaan palata neuvottelupöytään sen jälkeen, kun hallitus ilmoitti suunnittelemistaan työelämäuudistuksista.

Näillä keinoilla lisää kilpailukykyä:

Hallitus aikoo parantaa Suomen kustannuskilpailukykyä viidellä prosentilla kuudella keinolla.

Hallituksen kaavailemia uudistuksia ovat

-arkipyhien muuttaminen palkattomaksi vapaaksi

-sairaspäiväkarenssin tarkentaminen

-ylityökorvausten puolittaminen

-sunnuntaikorvausten pienentäminen

-vuosilomien lyhentäminen

-yksityisen työnantajan sosiaaliturvan alentaminen

Eduskuntaryhmien puheenjohtajat eivät pidä neuvottelujen uudelleen-avaamista todennäköisenä, koska samaa valmiutta ei ole vielä ilmaistu suurimmasta työntekijäliitosta SAK:sta.

– SAK ei osoittanut samaa mielenkiintoa, eli eiköhän teoreettinen vaihtoehto kuihtunut siihen se teoreettinenkin vaihtoehto, Terho sanoi.

Kokoomuksen Satonen on samaa mieltä.

– Kun kaksi kertaa tosissaan yritettyä eikä ole pystytty sopimaan yhteisistä tavoitteista. Huono tilanne lähteä. Ilman muuta SAK:n olisi pitänyt olla mukana, että olisi mitään perusteita.

– Työntekijäjärjestöjen välillä kertoo siitä, että on analyysieroja. STTK ja Akava on realistisemmin ymmärtäneet, että kilpailukyvyn eteen pitää tehdä ratkaisuja, sanoi Vanhanen.

SAK linjaa näkemyksiään huomisessa kokouksessa.

Huijaavatko ihmiset?

Keskustan Matti Vanhanen kiistää väitteet siitä, että esimerkiksi sairauspäiväkarenssin tarkentaminen eli ensimmäisen sairauspäivän palkattomuus johtuisi siitä, että ihmiset huijaisivat.

– Tässä on paljon hyvää, tämä vähentää kustannuksia. Jos tämän myötä tapahtuu ihmeparantumisia, se olisi tietysti ekstraa, mutta emme me siihen usko. Uskon, että ihmiset saattavat kiinnittää tätä myötä elintapoihinsa huomiota, ja se on hyvä asia jos näin on.

Vanhanen toivoo, että päätöksen arviointiin palataan muutaman vuoden päästä, kun nähdään, miten se on vaikuttanut.

Satosen mukaan on esimerkkejä siitä, että sairauspoissaolot ovat vähentyneet, kun työpaikoilla on tehty ennaltaehkäiseviä toimia.

Ongelmaksi on nostettu julkisessa keskustelussa se, että joillain ihmisillä ei ole tulevaisuudessa varaa sairastaa. Vanhanen nostaa esille myös sen miettimisen, mitä tehdään jos ihminen sairastuu työpaikalla tai tapahtuu työtapaturma.

– Pitää ottaa kuitenkin huomioon se, että sosiaalisessa mediassa levisi alkuksi hurjasti huhuja, esimerkiksi siitä, että lasta pitäisi hoitaa palkatta. Sehän ei siis pidä paikkaansa.

Tulevatko uudistukset voimaan?

Perussuomalaisten Terhon mukaan on erittäin tärkeää, että uudistuksista pidetään nyt kiinni.

– On koko meidän hallitusohjelman selkäranka, että asiassa edetään. 

Kokoomuksen Satosen mukaan mitään on vaikea muuttaa tai poistaa, sillä esimerkiksi tämänhetkinen työttömyyden taso ei ole yhteiskunnallisesti kestävä.

– Meillä syrjäytyy liikaa ihmisiä emmekä pysty julkisia palveluita rahoittamaan tällä tasolla. Kun yhteiskuntasopimusta ei syntynyt, ei ollut muuta keinoa kuin että hallitus tarttuu tilanteeseen.

Keskustan Vanhasen mukaan edes yleislakon väläyttäminen ei saa vaikuttaa hallituksen päätöksiin.

– Minkälainen on sellainen yhteiskunta, jossa eduskunta muuttaisi poliisien lakkoillessa kantaansa?, hän kysyi.

– Se olisi aika huolestuttavaa. Hallitus ja eduskunta tekevät nyt sitä, mitä järjestöt eivät ole omalla tontillaan pystyneet vuosikausiin tekemään.

Puheenjohtajat sanoivat myös, etteivät uudistukset ole perustuslain vastaisia.