Virkarikoksesta syytetty Antti Pelttari ei katso syyllistyneensä rikokseen. Tutkintaa johtava erikoissyyttäjä vaikenee rikosnimikkeistä ja muista yksityiskohdista.
Eduskunnan pääsihteeriä Antti Pelttaria epäillään virkarikoksen ohella maanpetosrikoksesta. Epäilty rikos on turvallisuussalaisuuden paljastaminen.
Asiasta kertoi alun perin Helsingin Sanomat. Myös ainakin Yle ja Iltalehti uutisoivat saaneensa vastaavan tiedon.
Tutkinnanjohtaja, erikoissyyttäjä Tarmo Tanner sanoo STT:lle, ettei kommentoi suojelupoliisin (supo) tiedusteluvyyhdin rikosnimikkeitä.
Pelttari vastasi aamulla STT:n haastattelupyyntöön, ettei hänellä ole eiliseen lausuntoonsa lisättävää.
Mistä voi saada maanpetosrikossyytteen?
Turvallisuussalaisuuden paljastamiseen voi syyllistyä, jos julkistaa, välittää, luovuttaa, ilmaisee tai hankkii oikeudettomasti tiedon seikasta, joka on Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi salassa pidettävää tai jonka paljastuminen on omiaan aiheuttamaan vakavaa vahinkoa Suomen maanpuolustukselle, turvallisuudelle, ulkomaansuhteille tai kansantaloudelle.
Turvallisuussalaisuuden paljastamisesta voi saada vankeutta vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta.
Tuottamuksellisesta rikoksesta tuomio on sakko tai enintään kaksi vuotta vankeutta.
STT-tiedot: Eläkeläisen koneeseen tietomurto
Pelttarin epäillään syyllistyneen rikolliseen toimintaan entisessä tehtävässään suojelupoliisin päällikkönä. Pelttari kertoi eilen viestipalvelu X:ssä, että häntä on kuulusteltu rikoksesta epäiltynä.
– Rikosepäilyn keskeinen sisältö on se, että en ole suojelupoliisin päällikkönä puuttunut siihen, että eräät suojelupoliisista eläkkeelle jääneet virkamiehet ovat voineet saada salassa pidettäviä tietoja supon toiminnasta, Pelttari kirjoitti.
Hän katsoo, ettei ole syyllistynyt rikokseen. Pelttari myös toivoi, että asia selvitetään pikaisesti.
Syyttäjälaitos kertoi eilen, että esitutkinta supon tiedustelutoimintaan liittyvässä jutussa on edennyt.
Tiedotteen mukaan jutussa on syytä epäillä, että supon toiminnassa on käytetty siviilejä niin, että he ovat saaneet tietää salassa pidettävää tietoa ja voineet käsitellä salassa pidettävää tietoa valvomattomasti.
Yhden toiminnassa käytetyn yksityishenkilön tietokoneeseen kohdistuneen tietomurron vuoksi salassa pidettäviä tietoja on paljastunut kokonaan ulkopuoliselle taholle.
STT:n tietojen mukaan tietokone on ollut erään supon eläkeläisen käytössä.
STT koetti eilen tiedustella erikoissyyttäjä Tannerilta tapaukseen liittyviä tarkempia tietoja. Hän kieltäytyi kommentoimasta epäiltyjen lukumäärää, rikosnimikkeitä tai muitakaan yksityiskohtia.
Hän ei myöskään vahvistanut, että Pelttarin X:ssä kertomat asiat pitävät paikkansa.
– En voi ottaa kantaa epäiltyjen henkilöllisyyteen, joten en voi vahvistaa tietoa, hän vastasi.
Tanner sanoi esitutkinnan olevan vielä vaiheessa ja arvioi sen valmistuvan loppuvuodesta.
Vyyhti liittyy venäläisiin tietolähteisiin
Asia tuli julkisuuteen jo pari vuotta sitten.
Venäjän televisiossa esitettiin syksyllä 2023 Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n "paljastuksia" supon värväämistä venäläisistä "vakoojista".
Väitteet nousivat otsikoihin myös Suomessa, ja supo kuittasi ne informaatiovaikuttamisena.
Syksyllä 2023 supo vei tiedusteluvalvontavaltuutetulle selvitettäväksi tapauksen, jossa supon tiedonhankintaan liittyi epäselvyyksiä laillisuuden näkökulmasta.
Alkuvuodesta 2024 ilmeni uusia tietoja, jotka supo toimitti tiedusteluvalvontavaltuutetulle.
Tämä teki helmikuussa 2024 tutkintapyynnön valtakunnansyyttäjän toimistolle. Supo kertoi tästä viime toukokuussa, kun apulaisvaltakunnansyyttäjä määräsi esitutkinnan supon ja Puolustusvoimien tiedustelutoiminnan yhteydessä tehdyksi epäillyistä virkarikoksista.
Supon vastatiedusteluosaston osastopäällikkö Pertti Haaksluoto pidätettiin virasta 23. huhtikuuta 2024. Virastapidättämispäätöksestä käy ilmi, että hän kiisti kuulemisessa syyllistyneensä rikoksiin.
Tämän vuoden tammikuussa Helsingin Sanomat uutisoi, että ainakin neljää entistä tai nykyistä supon työntekijää epäillään rikoksista. STT:n tiedossa ei ole, onko epäiltyjen lukumäärä yhä sama.
Puolustusvoimien osalta esitutkinta päätettiin viime joulukuussa eikä Puolustusvoimien toiminnassa havaittu rikosta.
Eduskunnan kansliatoimikunta päätti eilen kutsua Pelttarin kuultavaksi esitutkinnan takia.
Kansliatoimikunta päättää kuulemisen jälkeen, onko Pelttari syytä pidättää virasta vai voiko hän jatkaa tehtävässään.
Eduskunnan hallintojohtaja Pertti Rauhio kertoi tänään STT:lle, että kansliatoimikunta kuulee Pelttaria 5. kesäkuuta.
Juttua päivitetty ja täydennetty 23.5.2025 kello 16.16 ja 17.51.