Suomi pyrkii lähettämään tämän kuun aikana lopulliset ja sitovat tarjouspyynnöt Ilmavoimien Hornet-hävittäjien korvaajista. Ohjelmajohtaja Lauri Purasen mukaan ongelmakohtiin on pyritty löytämään ratkaisut tarjoajien kanssa jo aiemmissa neuvotteluissa, koska lopullisista tarjouksista ei enää neuvotella.
– Tarjoaja lopulta päättää mitä tarjoaa, mutta me emme voi valita sellaista järjestelmää, joka on liian kallis hankkia tai käyttää, Puranen puolustusministeriöstä kommentoi sähköpostitse.
Poliittiset päättäjät ovat määränneet Hornetien suorituskyvyn täysimääräisen korvaamisen enimmäiskustannukseksi 10 miljardia euroa. Lopullisen tarjouspyynnön katto on Purasen mukaan kuitenkin lähempänä yhdeksää miljardia, koska uuden kaluston käyttöönotto Suomessa aiheuttaa muun muassa koulutus- ja rakennuskustannuksia.
– Tämä tarjoajille annettu kattohinta on ehdoton eli sen yli tarjous ei voi mennä, Puranen toteaa.
Joulun alla Puranen kertoi blogissaan tarjoajien vastauksen edelliseen tarkennettuun tarjouspyyntöön ylittäneen 10 miljardin euron rajan "kun hankinnan sisältöön laskettiin mukaan Suomen vaatimusten mukainen aseistus".
Viisi tarjouspyyntöä, toiveena myös viisi vastausta
Suomen seuraavaksi monitoimihävittäjäksi ovat ehdolla yhteiseurooppalainen Eurofighter Typhoon, ranskalainen Dassault Rafale, ruotsalainen Saab Gripen E/F sekä amerikkalaiset Lockheed Martin F-35A ja Boeing F/A-18 Super Hornet. Purasen mukaan lopullinen tarjouspyyntö on lähdössä kaikille viidelle.
– Toivomme, että kilpailu pysyy tiukkana ja saamme aikanaan myös viisi tarjousta.
Jos tarjouspyyntö saadaan ajoissa matkaan, vastauksia toivotaan huhtikuun loppuun mennessä.
– Tässä on kuitenkin tietopyyntövaihe ja kaksi tarjouspyyntökierrosta neuvotteluineen alla, joten tarjoajat kyllä tietävät mitä odottaa, Puranen lisää.
Saab tarjoaa Gripeneiden ohessa Suomelle GlobalEye-valvontakonetta, joka on muokattu Bombardierin liikesuihkukoneeseen. Boeingin tarjouksessa on puolestaan mukana Super Hornetin elektroniseen sodankäyntiin varusteltu Growler-versio.
Valtioneuvoston hankintapäätös hävittäjistä pyritään yhä tekemään tämän vuoden loppuun mennessä. Vuosi 2021 on sama kuin alkuperäisessä aikataulussa, vaikka koronapandemia onkin viivästyttänyt HX-hanketta usealla kuukaudella.
Hankinta velkarahalla, käyttökulut puolustusbudjetista
Vaikka varsinaisia neuvotteluja tarjousten sisällöstä ei enää lopullisen tarjouspyynnön jälkeen käydä, Puranen arvioi, että edessä on vielä "sopimusteknisiä neuvotteluja". Hän ei kuitenkaan halua ennustaa koronatilanteen mahdollisia lisäviivästyksiä HX-hankkeeseen.
– Ennemminkin sanoisin niin, että aika moneen koronan aiheuttamaan ongelmaan pystyttiin löytämään ratkaisu viime vuoden aikana ja HX-kaluston käyttöönoton osalta olemme edelleen alkuperäisessä aikataulussa.
Uudet monitoimihävittäjät on määrä ottaa Ilmavoimissa käyttöön asteittain vuosien 2025–2030 välillä samalla kun Hornet-kalusto vähin erin poistuu.
Uusien hävittäjien arvioidaan olevan käytössä vähintään 2050-luvulle saakka. Niiden elinkaari on siis samaa 30 vuoden luokkaa kuin 1990-jälkipuoliskolla käyttöön otetuilla Horneteilla.
HX-koneiden hankinta hoituu erillisrahoituksella, eli käytännössä lainarahalla, kun taas käyttökustannukset on määrä kattaa Hornetien tapaan puolustusbudjetista.
Kansalaisaloite HX-hankkeen pysäyttämisestä epäonnistui
Valtion menoja ja velanottoa lisännyt koronapandemia on aiheuttanut aikataulupaineiden ohella jonkin verran lisäkeskustelua hävittäjähankinnan mahdollisesta lykkäämisestä tai supistamisesta.
Ylen viime vuoden toukokuussa tekemässä kyselyssä hävittäjähankinnan lykkääminen oli annetuista vaihtoehdoista suosituin keino tasapainottaa koronan kurittamaa taloutta. Joulukuun alussa puolestaan parisataa tutkijaa, taiteilijaa ja kansalaistoimijaa vetosi aikalisän ja hävittäjähankkeen uudelleenharkinnan puolesta.
Hävittäjähankkeen pysäyttämisestä ja uudelleenarvioinnista käynnistettiin huhtikuussa myös kansalaisaloite, joka kuitenkin raukesi puoli vuotta myöhemmin lokakuussa. Aloite keräsi vain noin 7 400 kannatusilmoitusta eduskuntakäsittelyyn vaadittavasta vähintään 50 000 nimestä.
Hallituksessa ja eduskunnassa hävittäjähanke on edennyt tasaisen varmasti muutamia yksittäisten poliitikkojen vastalauseita lukuun ottamatta.
Sveitsi valitsee ennen Suomea neljästä vaihtoehdosta
Suomen HX-päätöstä odotellessa voi kääntää katseen vaikka Sveitsiin, missä on tarkoitus päättää uusien hävittäjien hankinnasta jo tämän vuoden toisen neljänneksen aikana. Ehdolla ovat samat koneet kuin Suomen kilpailussa, pois lukien Saabin Gripen.
Hankkeet eivät tosin ole juurikaan vertailukelpoisia, alkaen Suomen ja Sveitsin erilaisista tarpeista ja viimeksi mainitun maan projektin pienemmästä koosta (enintään 40 konetta, 5,5 miljardia euroa). On kuitenkin mielenkiintoista, että esimerkiksi Lockheed Martin kertoo tarjonneensa Sveitsille F-35:n kuomujen eurooppalaista valmistuskeskusta sekä – lisämaksusta – neljän F-35A koneen kokoamista Sveitsissä. Eurofighter puolestaan olisi valmis kaikkien Typhoonien kokoamiseen Sveitsissä ja korostaa yhteistyömahdollisuuksia samaa konetta käyttävien naapurimaiden kuten Saksan ja Italian kanssa.
Boeingin Super Hornetilla taas on Sveitsissä sama myyntivaltti kuin Suomessa eli tuttu konemalli korvattavien vanhojen Hornetien seuraajaksi. Melko menestyksekkäästi koneitaan maailmalle viime aikoina myynyt Dassault ei sen sijaan ole avannut Rafale-tarjouksensa sisältöä julkisuuteen. Sveitsissä hävittäjähankkeen eteneminen oli katketa kuin kanan lento marraskuun lopulla kansanäänestyksessä. Kansalaiset näyttivät lopulta vihreää valoa hankinnan etenemiselle äärimmäisen täpärästi vain vajaan 9 000 äänen turvin.