Homekoulujen korjaamiseen ei heru valtiolta rahaa vaan malleja uusien rakentamiseen

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ vaatii koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmien korjaamiseksi yhteensä kolme miljardia euroa kymmenessä vuodessa.

Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) lupaa kiinteistöt omistaville kunnille sekä rakennuksissa oleville oppilaille ja opettajille paljon muuta apua, mutta rahaa ei valtiolta ole luvassa.

– Jos korjausavustus tulisi, se pysäyttäisi työn. Entisenä kuntapäättäjänä tiedän, että avustusta haetaan ja jos sitä ei saada, niin hankkeita lykätään ja avustusta haetaan seuraavina vuosina, Tiilikainen sanoo.

Tiilikainen vetää työryhmää, joka helmikuun loppuun mennessä luo pitkän aikavälin suuntaviivoja sisäilmaongelmien ehkäisemiseksi. Valtio voi työryhmän työn pohjalta auttaa kuntia kartoittamaan ongelman laajuuden ja tarjota esimerkiksi hankintaosaamista.

– Valtion vastaantuloa voi olla esimerkiksi rakentamisen käytänteiden parantaminen, kuten mallikoulujen ja -päiväkotien luominen, Tiilikainen sanoo.

60–80-lukujen koulut huonossa kunnossa 

OAJ ja Turun yliopisto julkaisivat tänään  laajan sisäilmatutkimuksen, jonka mukaan moni suomalainen opettaja kertoo kärsivänsä huonon sisäilman aiheuttamista oireista. 

Homealtistuksen kestosta löytyi selvät yhteydet sairauksiin

– OAJ:n ja Turun yliopiston tutkimukseen vastanneet työskentelevät kouluissa, päiväkodeissa ja oppilaitoksissa.
– Vain 15 prosenttia vastanneista opettajista ja esimiehistä ilmoitti, ettei sisäilmaongelmia ole ollenkaan.
– Yli puolet vastanneista ilmoitti riittämättömästä ilmanvaihdosta ja tunkkaisesta ilmasta.
– Monet terveyshaitoista ovat tutkimuksen perusteella yhteydessä homealtistuksen kestoon.
– Esimerkiksi monet ärsytys- ja yleisoireet, neurologiset oireet, infektiosairaudet, astma ja allergiasairaudet ovat yhteydessä homealtistuksen kestoon.
– Alan työntekijöillä astma on yleisempi kuin muilla aikuisilla, vaikka tupakointi on selvästi harvinaisempaa.
– OAJ vaatii esimerkiksi avustusta rakennusten kunnon selvittämiseen, tukea huonokuntoisten rakennusten purkamiseen ja väistötilaohjelmaa kriisitilanteisiin.

Kyselyyn vastanneista jopa 85 prosenttia ilmoitti työpaikallaan olevan sisäilmaongelmia ja 40 prosenttia kertoi saaneensa niistä terveydellistä haittaa.

Eniten haittoja olivat saaneet ne, jotka työskentelivät 1960–80-lukujen rakennuksissa. Esimerkiksi 70-luvun rakennuksissa työskentelevistä noin kaksi kolmesta sanoi, että välttäisi joitain kiinteistön tiloja, jos se olisi mahdollista.

Kyselyyn vastasi lähes 5 000 ihmistä, mutta vastausprosentti oli vain 25, mikä saattaa vääristää tuloksia. Valtaosa vastanneista työskenteli kunnilla tai kuntayhtymillä. Tutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa koulutus-, kasvatus- ja tutkimusalan opettajien ja esimiesten terveyttä ja sen yhteyttä sisäilmaan.

OAJ:n työelämäasiamies Riina Länsikallio sanoo, että työssä viihtymättömyydellä terveydentilan heikentymistä ei voi selittää. Tutkimukseen vastanneista suurin osa viihtyy työssään hyvin ja vain kolme prosenttia viihtyy työssään huonosti.

Vaikka koulujen huonoa sisäilmaa on tutkittu aiemminkin, nyt kyseessä oli ensimmäinen valtakunnallisesti kattava kysely, sanoo työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori Tuula Putus Turun yliopistosta.

Hänen mukaansa tutkimus toi uusia havaintoja eri sairauksien oireiden ja homealtistuksen keston välillä. Homealtistuksen kesto oli tutkimuksen perusteella yhteydessä esimerkiksi astmaan.

OAJ ehdottaa työpaikkakyvyttömyyden kirjaamista lakiin 

OAJ:n  vaatimilla kolmella miljardilla eurolla muun muassa selvitettäisiin koulurakennusten kuntoa, purettaisiin huonokuntoisia rakennuksia ja rakennettaisiin uusia niiden tilalle. OAJ:n mukaan korjausvelkaa on kaikkiaan yli 20 miljardia.

– Olemme huolissamme sairastuneista lapsista ja aikuisista. Kukaan ei pysty sanomaan, kuinka paljon seurauksia jää piiloon, kun puhutaan lapsista ja nuorista, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen.

Lisäksi OAJ ehdottaa työntekijän oikeusturvan laajentamista siten, että se sisältäisi työpaikkakyvyttömyyden, joka pitäisi määritellä laissa.