Hirvenmetsästyksen yhteydessä tapahtuvien metsästysrikosten tulkinnassa on suuria paikkakuntakohtaisia eroja. Samanlainen tapaus tulkitaan toisaalla vahingoksi ja toisella paikkakunnalla siitä seuraa kovimmat mahdolliset rangaistukset.
Tyypillisin tapaus on sellaisen naarashirven ampuminen, jolla on vasa mukana. Vasaa on kuitenkin vaikea maastossa havaita metsän peitteisyyden vuoksi varsinkin lumettomana aikana.
Koko maassa vasan kanssa liikkuvia emähirviä ammutaan joka syksy kymmeniä. Paikoin nämä tapaukset ovat myös lisääntyneet viime vuosina.
- Pelkästään meillä Koillis-Savossa on tälle syksylle ollut jo neljä tapausta ja se on aika paljon, laskee vanhempi konstaapeli Mika Wallius Juankosken poliisiasemalla.
Wallius ei halua arvioida, johtuuko määrä osaltaan myös liipaisinherkkyydestä ja malttamattomuudesta metsätystilanteissa.
Eroja myös syytteissä
Kihlakunnansyyttäjä Leila Suvantola Itä-Suomen syyttäjänvirastosta on tilastoinut metsästysrikoksia vuosilta 2007-2012 Lapin, Oulun ja Itä-Suomen lääneissä. Tuolla alueella tapahtuu 70 prosenttia Suomessa tietoon tulevista ja syyteharkintaan johtavista metsästysrikoksista.
Tyypillisin metsätysrikos tai rikkomus on emän ampuminen vasalta. Itä-Suomessa syyttäjän nostamista syytteistä tällaisia metsästysjuttuja oli peräti 60 prosenttia.
- Niitä oli Itä-Suomessa 84 tapausta, kun kokonaismäärä oli 141. Se on paljon, Suvantola sanoo.
Oulun läänissä vastaavat luvut olivat 37 (135) ja Lapin läänissä 8 (69).
Syyttämättä jätettiin kymmenkunta kertaa lähinnä näytön puutteen vuoksi. Syyttäjilläkin on kuitenkin selkeä ero metsästysrikoksiin suhtautumisessa.
- Lapissa syytetään aina metsästysrikoksena, mutta meillä Itä-Suomessa 84 tapauksesta 54 syytettiin lievempänä metsästysrikkomuksena ja 30 tapausta metsästysrikoksena, Suvantola kertoo tuloksista.
"Laintulkinta on jäsentymätöntä"
Rikoskomisario Markku Tuominen Keski-Uudenmaan poliisilaitokselta on törmännyt tapauksiin, jossa metsästäjät itse ylitulkitsevat lakikirjaa.
- Hirvinaaras on aina rauhoitettu, mutta jos nylkypaikalla ryhdytään tutkimaan nisiä, että tuleeko niistä mahdollisesti maitoa, niin se on jo turhaa, Tuominen pamauttaa.
Riistahallinnossa mukana oleva Tuominen kritisoi myös kovin sanoin lakipykälän muuta tulkintaa. Tuomisen mukaan rikoksen tunnusmerkistö ei läheskään aina täyty tapauksissa, joissa vasan kanssa liikkuva naarashirvi ammutaan.
- Jos ampuja ei kerta kaikkiaan näe vasaa, tunnusmerkistö ei täyty. Teon on oltava tahallinen. Emä voi myös piilottaa vasan, Tuominen muistuttaa.
Kokeneena riistamiehenä Tuominen kehottaa metsästäjiä tutustumaan lakipykäliin.
- Näissä tapauksissa siis metsästäjät ja metsästyksenjohtajat ovat todella tarkkoja, mutta lakipykälien arviointi on jäsentymätöntä. Korostan, että on katsottava lain tarkoitusta, Tuominen sanoo.
Samalla Tuominen tunnustaa, että poliisillakin on osaamattomuutta hirvijahtiin liittyvissä rikostutkinnoissa.
- Poliisiin on rekrytoitu yhä enemmän henkilöitä, joilla metsästys ei ole harrastuksena ja aihepiiri on vieras. Aiemmin varsinkin maaseudulla poliisilla oli hyvä omakohtainen tuntuma metsästykseen ja nämä asiat olivat tutumpia.
Yhtenäistä linjaa kaivataan
Neuvotteleva virkamies Sami Niemi maa- ja metsätalousministeriöstä vahvistaa, että aihepiiristä on keskusteltu esimerkiksi riistaneuvostossa. Niemikin on kohtuullisen laintulkinnan kannalla.
- Metsästäjät ilmoittavat näistä hirvijahdin tapahtumista kuuliaisesti ja se on tietysti hyvä asia. Toisaalta pitäisi olla myös rohkeuttaa ja asiantuntemusta todeta, ettei teko ollut tahallinen, Niemi linjaa.
Keskusteluissa on Niemen mukaan ollut esillä myös ehdotus, että esimerkiksi emähirven kaadossa tapaus sankitioitaisiin johonkin hintaan ja lihat jäisivät hirviporukalle.
Poliisitarkastaja Seppo Sivula sisäasianministeriön poliisiosastolta myöntää, että rikostutkinnan käytännöt vaihtelevat. Jollakin alueella paikallispoliisi ei puutu tapauksiin kovin helposti. Toisella paikkakunnalla jutut tutkitaan aina tarkasti ja lopputuloksena on usein sakkojen lisäksi aseiden menetys valtiolle.
- Pitäisi olla yhtenäinen linja koko maassa, Sivula vaatii.
Poliisihallitus ohjeistikin poliisilaitoksia asiasta vuonna 2012.
- Kaikki metsästysrikokset poliisin on tietenkin tutkittava, sitä työtä ei voi muille siirtää.
Mikä vahinko?
Apulaispoliisipäällikkö Pentti Nurminen Pohjois-Karjalan poliisilaitokselta muistuttaa, että naaras jota vasa seuraa on aina rauhoitettu.
- Sillä ei ole merkitystä, onko kyseessä vahinko vai ei. Lainkohta on tosin epämääräinen. Se on säädetty myös siksi, että sillä olisi ennaltaehkäisevä vaikutus metsästäjiin, Nurminen korostaa.
Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa hirvijahdin metsästysrikoksiin on otettu Nurmisen mukaan tarkka linja, jossa ei ole tulkinnanvaraa.
- Ei voi sanoa toiselle porukalle, että vahingolta näyttää ja toiselle porukalle jotain muuta.
Keimo Lehtiniemi - MTV Uutiset